Panu Savolainen


Viimeisen viikon aikana on ollut ilahduttavaa lukea niin monen median nostoja Heta Lähdesmäen väitöskirjasta Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa. Tuskin sattumalta sunnuntain 19.1. Helsingin Sanomien kolumni käsitteli muunlajisten eläinten tunne-elämää ja kommunikaatiota. René Descartes’n huippuunsa muotoileman antroposentrismin ja sitä seuraavien vuosisatojen tuotanto- ja […]

Biosfääristä ja empatiasta


Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten tärkeimpiä trendejä on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia täplittivät vielä 1900-luvun lopulla näkyvät mieshenkilöt, yhä useampi tuore tutkimus on tarttunut historian näkymättömiin yksilöihin, väestön valtavirtaan. Yksi heistä oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758–1824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan […]

Kurkistus 1780-luvun opiskelijaelämän arkeen


2
Sunnuntaina aamuyöstä paloi maan tasalle Kiihtelysvaaran laella sijainnut, vuonna 1770 valmistunut ristikirkko, mistä uutisoi muun muassa Yle. Se oli Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin kirkko ja yksi Suomen reilusta sadasta jäljellä olevasta 1700-luvun puukirkosta. Edellisestä, Ylivieskan niin ikään 1700-luvun puukirkon palosta, on yli kaksi vuotta. Suomen ennen […]

Mitä korvaamattoman puukirkon palo opettaa?



Humanistisen tieteen julkaisemisen kielipolitiikka on jälleen viime viikkoina ollut tiiviisti tapetilla sen jälkeen, kun Jaakko Hämeen-Anttila korosti Helsingin sanomien kolumnissaan englanninkielisen julkaisemisen merkitystä tieteessä. Toisaalta Hämeen-Anttila korosti myös muiden kielien merkitystä ja suomenkielisen yleistajuisen julkaisemisen tärkeyttä. Joka tapauksessa joukko tutkijoita rynnisti puolustamaan myös kotimaisilla kielillä […]

JUFOsta allikkoon? Julkaisufoorumi ja humanistien kansainvälinen julkaiseminen


Pari viikkoa sitten kävi ilmi, että jälleen yksi Turun yliopiston kiinteistö – tällä kertaa Aarne Ervin suunnittelema päärakennus – joudutaan tyhjentämään sisäilmaongelmien vuoksi. Tämän ikäluokan rakennuskannan vaurioiden yleinen laajuus on sitä luokkaa, että sitä voi pikkuhiljaa kutsua merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Paradoksaalisen tilanteesta tekee se, että […]

Rakennettu ympäristö ja historioitsijan tieto, eväitä nykyhetken ongelmiin?


1
Väitöskirjani juuri valmistuttua ajattelin käyttää blogipuheenvuoroni puolustaakseni paperia ja epäjärjestykseksi kutsuttua järjestystä. Vuosien aikana kertyneiden röykkiöiden siivoaminen työpöydältä ja lattioilta oli jälleen kerran elämyksellinen kokemus, joka vetää vertoja jopa itse tutkimusprosessille. Paperittomasta toimistosta on puhuttu jo parikymmentä vuotta. Utopia pohjautuu paitsi selluloosaa säästävään tavoitteeseen myös […]

Kerrostumia historiantutkijan työpöydältä