Topi Artukka

Leikki on nykyään lasten perustavanlaatuinen ja kyseenalaistamaton oikeus. Tämä velvoite on kirjattu YK:n Lasten oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi hyväksyi vuonna 1991. Sopimuksen 31. artiklan mukaan ”Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.” Tästä […]

Lasten seuraleikit ja seurapelioppaat 1800-luvun kasvatuksellisina välineinä

kirjoittajalta
Historian uudenlainen digitaalinen esittäminen on viime vuosina saanut mitä erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esillä myös Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvinkään asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat keränneet osakseen ihastuneita katseita. Lisäksi Digimuseossa […]

Väritettyjä kuvia Turun historiallisesta huvielämästä

kirjoittajalta
Länsimaisilla yhteiskunnilla ja yksilöillä on yleisenä tapana hahmottaa ajan kulumista ja suhdettaan menneisyyteen erilaisten tasalukujen avulla. Suomi ja Suomen historia eivät tee tässä poikkeusta, vaan historiakäsitystämme toistetaan ja uudistetaan erilaisia merkkivuosia viettämällä. Yhteisöjen, instituutioiden ja yritysten viettämiin tasavuotisiin törmää tämän tästä, kun vuosijuhlalogot, kampanjat ja […]

Hovioikeus 400 vuotta ja vuosijuhlien merkityksestä

kirjoittajalta
Suomalaiset ovat kesäkansaa, usein sanotaan. Erityisesti mökkeily, grillaus ja veneily ovat lukuisten suomalaisten suosiossa ja näihin uhrataan paljon aikaa ja rahaa. Näiden juuret ovat 1800-luvun jälkipuoliskon porvarillisessa vapaa-ajan kulttuurissa, jossa kesät vietettiin kaupungin ulkopuolella sijainneessa huvilassa seurustellen ja nauttien erilaisista sosiaalisista aktiviteeteista. Kyse oli aluksi […]

Rauman kylpylaitos ja säätyläisten kesänviettoa 1800-luvun alussa

kirjoittajalta
Naisten tekemä työ hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseissä viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sekä pyrkineet myös avustamaan hädänalaisia ihmisiä pureutumalla köyhyyden ja hädän juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. Tällainen avustustyö oli […]

Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla

kirjoittajalta
3
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku

kirjoittajalta
1
Turku oli Suomen alueen tärkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista pääkaupunkistatusta sillä ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. Näin Turun viralliseksi pääkaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:ltä, vaikka Pietarista nähden […]

Hyvästi pääkaupunki – Turun muuttunut asema 200 vuotta sitten

kirjoittajalta
Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein tärkein ja näkyvin juhla on jälleen täällä (tai noh, joillain se on ollut päällä jo hyvän tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pestään ja aurinko häikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen […]

Vietettiinkö ensimmäistä opiskelijavappua 200 vuotta sitten Turussa?

kirjoittajalta