Ajankohtaista

Suomessa kulttuuriperintöorganisaatioiden työnjako on periaatteessa selkeä: Kirjastot keräävät painettua ja audiovisuaalista aineistoa, museot esineitä, taideteoksia, luonnontieteellisisä näytteitä ja valokuvia, arkistot asiakirjoja ja käsikirjoja. Yhteistäkin keräilyaluetta löytyy, nimittäin yksityisarkistot, painomenetelmillä tehdyt taideteokset sekä valokuvat. Museokokoelmiin kuuluvat arkistoaineistot ovat aiemman tutkimukseni mukaan museoiden vähemmän tunnettu ja käytetty […]

Museoidut arkistoaineistot päivänvaloon

kirjoittajalta
Suomessa mitattiin perjantaina 1. marraskuutta 2024 ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana hirmumyrskylukemia, kun Rauman Kylmäpihlajan mittausasemalla tuulen keskinopeus eli kymmenen minuutin keskiarvo ylsi 33,5 metriin sekunnissa. Hirmumyrskyn raja on 33 metriä sekunnissa. Laajasta mediahuomiosta huolimatta kyse ei suinkaan ole Suomen ensimmäisestä hirmumyrskyksi kutsutusta myräkästä. Marraskuun kuudentena […]

Hirmumyrskyjä Suomessa

kirjoittajalta
Leikki on nykyään lasten perustavanlaatuinen ja kyseenalaistamaton oikeus. Tämä velvoite on kirjattu YK:n Lasten oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi hyväksyi vuonna 1991. Sopimuksen 31. artiklan mukaan ”Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.” Tästä […]

Lasten seuraleikit ja seurapelioppaat 1800-luvun kasvatuksellisina välineinä

kirjoittajalta
Monella suomalaisella meinasi lokakuussa mennä päiväkahvi väärään kurkkuun lokakuussa, kun Museoviraston tiedottaessa suunnitelmasta sulkea neljä tunnettua museokohdetta toistaiseksi rahoitusleikkausten vuoksi. Samalla väläytettiin, ettei Kansallismuseota aiemmasta suunnitelmasta poiketen ehkä voida avata peruskorjauksen ja laajennusosan rakentamisen valmistuessa vuonna 2027. Uutista seurasi kiivaita kannanottoja eri tahoilta. Sulkemisten vaihtoehdoksi […]

Museonäyttelyn kulisseissa

kirjoittajalta
Tänään perjantaina 8.11.2024 tulee kuluneeksi 285 vuotta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin syntymästä. H. G. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian kirjastonhoitaja sekä runouden ja kaunopuheisuuden professori vuodesta 1777 aina kuolemaansa 1804 asti. Porthania pidetään muun muassa kriittisen ja lähdelähtöisen historiankirjoituksen isänä Suomessa. Hänet muistetaan […]

Porthanin muisto elää Turussa

kirjoittajalta
Suomalaisen tunnistaa muilla mailla usein muovinkappaleesta, joka roikkuu takista, repusta tai käsilaukusta. Se saattaa olla Pikku Myyn muotoinen tai kantaa jonkin yrityksen logoa. Heijastinhan se siinä. Yhdysvaltalainen kirjailija Howard Shernoff nosti pari vuotta sitten julkaistussa tarinakokoelmassaan heijastimet todisteeksi suomalaisten yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta korostavasta kulttuurista. Hän […]

Heijastimet heilumaan – vaikka väkisin

kirjoittajalta
Historian uudenlainen digitaalinen esittäminen on viime vuosina saanut mitä erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esillä myös Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvinkään asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat keränneet osakseen ihastuneita katseita. Lisäksi Digimuseossa […]

Väritettyjä kuvia Turun historiallisesta huvielämästä

kirjoittajalta
”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon

kirjoittajalta
Elokuun alkupuolella karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi töhri Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan kirjoittamalla sen jalustaan ”kolonialisti”. Kollektiivi kertoi tekonsa motiivina olleen osoittaa, että Elias Lönnrot omi, käytti ja muovasi oman mielensä mukaan karjalaista kulttuuriperintöä suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Kollektiivin mukaan Lönnrot on pitkälti vastuussa siitä, että […]

Kiista Kalevalasta ja kansallisen historiakäsityksen myytit

kirjoittajalta