Tutkimusaineistot


”Jo enemmän kuin wuosikauden on siellä [Kivijärven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ryöwäri ja wäärän rahan tekiä ”Talwiaisten Eerikki”, joka sieltä jaloin hywäin toweriensa kanssa ryyhteää ympäri näillä seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelemässä. Ennen tyytyi hän hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan […]

Väärentäjä, varas ja karkuri – Talvi-Erkin elämä 1800-luvun Suomessa


Svante Dahlström (1883–1965) tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1901. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa mm. historiaa hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910 ja toimi sen jälkeen sanomalehtimiehenä. Dahlström vaikutti merkittävästi Åbo Akademiin syntyyn vuonna 1918. Hän toimi sen ensimmäisenä hallintojohtajana ja vuosina 1924–1953 myös Turun […]

Dahlströmin kortisto tienä Turun historiaan


Naisten tekemä työ hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseissä viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sekä pyrkineet myös avustamaan hädänalaisia ihmisiä pureutumalla köyhyyden ja hädän juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. Tällainen avustustyö oli […]

Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla



Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo väitöskirjansa Myyntiä varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella (1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut häntä jo pitkään. Sen tutkimiseen hän oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekemään kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski keräsi tietoja […]

Käsityöstä leivän lisää – Suomen historiaa kankureista väärentäjiin


3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa


Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta



1
Viikonloppuna vietetään isänpäivää, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-elämään. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan välähdys siitä, millaista saattoi olla turkulaisen köyhän perheen elämä 1800-luvun alkupuolella. Syksyllä 1842 Turun Luostarinmäen tontille 159–160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli […]

Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä


”Tänään sanoin irti talvella palkkaamani navettapiian, joka ei minun ja Reginan huomautuksista huolimatta pitänyt maitoastioita puhtaina eikä muistanut juottaa vasikoita, vaan kerran toisensa jälkeen ne tulivat kipeiksi mahastaan ilman velliä.” ”Tallipoika Kalle sai alennuksen työrengiksi, sillä hän ei suostunut tekemään mitä pyysin – teetin kopion […]

Luotettava maatalouden työntekijä


Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia väitöskirjassani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 sekä useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esitystä, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhmät, sillä perinteisen näkemyksen mukaan heistä ei ole […]

Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa