1800-luku

3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa

kirjoittajalta
Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta

kirjoittajalta
1
Viikonloppuna vietetään isänpäivää, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-elämään. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan välähdys siitä, millaista saattoi olla turkulaisen köyhän perheen elämä 1800-luvun alkupuolella. Syksyllä 1842 Turun Luostarinmäen tontille 159–160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli […]

Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä

kirjoittajalta
1
Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa

kirjoittajalta
Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja läheisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen elämään, jossa pitkien välimatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja läheisten tapaamisten välillä saattoi kulua pitkiä aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, […]

Kartanonhoitoa matkojen päästä 1850-luvulla

kirjoittajalta
“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja

kirjoittajalta
Koira on omistajalleen rakas ystävä ja perheenjäsen, koulutettu metsästyskoira paitsi metsästyksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä myös rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjelähteitä tutkiessa löytyneen, vuonna 1889 karanneen metsästyskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen näkökulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten. Suomalaiset metsästyskoirat olivat 1800-luvulla enemmän käytännön ominaisuuksien kuin […]

Kadonnut metsästyskoira Poku ja koiran arvo 1800-luvulla

kirjoittajalta
1
Joulun odotus on jo alkanut ja ostoshysteria ahdistaa perheenäitiä etukäteen. Jokaiselle läheiselle, erityisesti lapsille on hankittava jotain, mielellään useampi lahja, muutoin aattoilta pukkeineen on pilalla. Keskustelua käydään siitä, onko 5, 10 vai 15 lahjaa tarpeeksi vai liikaa. Lahjojen määrä per lapsi riippuu tietenkin todella monesta […]

Onnekkaat orpotytöt? Joulun 1869 lahjoista

kirjoittajalta
1
Turku oli Suomen alueen tärkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista pääkaupunkistatusta sillä ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. Näin Turun viralliseksi pääkaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:ltä, vaikka Pietarista nähden […]

Hyvästi pääkaupunki – Turun muuttunut asema 200 vuotta sitten

kirjoittajalta