Petrus Magni Gyllenius opiskeli Turun kuninkaallisessa akatemiassa 1600-luvun puolimaissa ja kirjoitti opintojensa aikana päiväkirjaa. Akatemiassa vietettiin joulutaukoa noin Tuomaan päivästä (21.12.) Nuutin päivään (13.1.) ja Gyllenius kertoo päiväkirjassaan, miten hän vietti joulua vuonna 1655. Hän lähti ratsain yhden yksityisoppilaansa, Henrik Ekestubben kanssa 18. joulukuuta 1655 kohti Hämettä ja joulun viettoa. Gyllenius teki niin kuin useat muutkin turkulaiset ja lähti kaupungista maaseudulle joulun viettoon. 

Henrik Ekestubben isä oli Turun linnan kommendantti, majuri Henrik Larsson Ekestubbe, ja hän oli lähettänyt hevoset sekä Gylleniukselle että pojalleen. Suuntana Gylleniuksella ja hänen oppilaallaan oli Ekestubben suvun omistama Olkkalan kartano Vihdissä, ja matka ratsain sinne kesti kolme päivää. Joulua kokoontui Olkkalaan viettämään koko Ekestubben perhe, ja Gyllenius kertoo, että paikalla olivat myös Henrik Ekestubben siskot, nimeltä hän mainitsee vain Margaretan.

Gyllenius sekä Ekestubbet kävivät joulun aikana Vihdin kirkossa jumalanpalveluksessa joulupäivänä sekä 28.12. eli neljäntenä joulupäivänä ja vielä uuden vuoden päivänä. Tapanin päivänä (26.12.) Gyllenius saarnasi Olkkalassa Ekestubben perheelle. Jumalanpalvelukset olivat siis tärkeä osa joulunviettoa ja erityisesti niin sanottuja pesäpäiviä (21.–24.12.), jolloin joulua vietettiin kotipiirissä.

Tapaninpäivänä juhlinnalla oli tapana laajeta kodin piiristä kylälle, ja tällöin ajettiin muun muassa tapaninajoja. Joulun aikaan liittyi oleellisena osana kestitys ja Olkkalaankin kokoontui paljon väkeä erilaisin kokoonpanoin viettämään aikaa yhdessä uudenvuoden päivästä lähtien. Kuten Gyllenius asian tiiviisti ilmaisee: he joivat ja pitivät hauskaa. Gyllenius matkasi itsekin tammikuun alussa 1656 Olkkalasta kapteeni Caspar Fredrich Knorringin luokse Espoon pitäjään, missä hän huvitteli muiden kanssa ja sai kapteenilta neljä kirjaa. 

Paluumatka Turkuun aloitettiin 16. tammikuuta eli jouluajan päätyttyä ja perillä oltiin 19. päivänä myöhään illalla. Matkalla Gyllenius ja hänen oppilaansa Ekenstubbe kohtasivat Turussa Heikin markkinoilla käyneitä. Heikin päivä aloitti niin sanotut härkäviikot eli moniviikkoisen juhlattoman kauden keskellä talvea ennen laskiaista. Paluu arkeen oli koittanut ja joulun ajan hauskan pito oli päättynyt. 

Mari Välimäki

Lähteet:

Diarium Gyllenianum eller Petrus Magni Gyllenii dagbok 1622–1667, Reinh. Hausen (red.). Helsingfors: Finska statsarkiv 1882.

Toropainen, Veli Pekka 2023: ”Joulunaika 1600-luvun Turussa”, Aninkainen.

Vilkuna, Kustaa 1973: Vuotuinen ajantieto. Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. Helsinki: Otava.

Välimäki, Mari, ”Opiskelijat, akateemiset perinteet ja juhlat 1600-luvun Turussa”, Veli Pekka Toropainen et al. (toim.), Juhlat ja juomingit, Turun Seudun Sukututkijat ry:n vuosikirja 12. Turku: Turun Seudun Sukututkijat ry 2025, 63–82.