Aihearkisto: 2000-luku

1900-luku, 2000-luku

Perheväkivalta päättyi tappoon Koulukadulla

Kommentoi

Helmikuun 28. päivänä vuonna 1948 Turun ja Porin läänissä oli odotettavissa heikkoa tai kohtalaista lounaistuulta ja enimmäkseen kaunista säätä. Oli lauantai ja vietettiin Kalevalan päivää sekä Turun yliopiston vuosijuhlaa. Samana päivänä mies ampui vaimoaan kuolettavasti osoitteessa Koulukatu 20.

Tuona päivänä turkulainen ”metallialan taitava työmies” meni etsimään vaimoaan tämän sisaren kotoa taskussaan nagant-pistooli. Mies päästettiin sisälle asuntoon ja hetken keskusteltuaan vaimonsa kanssa asunnon keittiössä, hän otti pistoolinsa ja ampui sillä kaikkiaan neljä kertaa. Yksi luodeista osui vaimoa päähään. Tämän jälkeen mies otti veitsen käteensä ja viilsi sillä itseään kaulaan. Tapahtumia todistanut silminnäkijä, ilmeisesti uhrin sisko, hälytti apua paikalle ja molemmat loukkaantuneet kuljetettiin Turun lääninsairaalaan hoidettaviksi. Leikkauksesta huolimatta vaimo kuoli saamiinsa vammoihin muutama päivä tapahtuneen jälkeen. Hänet haudattiin Turun vanhalle hautausmaalle maaliskuussa. Sen sijaan kuolettavan laukauksen ampunut puoliso selvisi itseaiheutetuista vammoistaan ja mielentilan selvittelyn jälkeen hänet tuomittiin syksyllä 1948 kuritushuonerangaistukseen kymmeneksi vuodeksi vaimonsa taposta.

Mies ampui puolisoaan kohti nagant-revolverilla, joista suurin osa valmistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella Venäjällä / Neuvostoliitossa. Wikimedia Commons.

Uutinen väkivaltaisesta välienselvittelystä levisi lehdistön välityksellä ympäri Suomea. Otsikot kertoivat niin verityöstä, verinäytelmästä, perhemurhenäytelmästä kuin avioliittotragediasta. Lopulta ainakin 35 sanomalehteä julkaisi uutisen aiheesta maaliskuun puoliväliin mennessä.

Lehtikirjoitusten perusteella murhattu vaimo oli asunut tilapäisesti siskonsa luona jo pidemmän ajan. Ilmeisesti mies oli ollut päihtynyt mennessään selvittelemään tilannetta ja hakemaan vaimoaan takaisin. Lehdistössä murhatyön syyksi ilmoitettiin ”avioliitossa sattuneet ristiriitaisuudet”. Mies oli käyttänyt usein alkoholia ja pahoinpidellyt puolisoaan päihtyneenä sekä uhannut tämän henkeä. Vaimo oli yrittänyt saada avioeron puolisostaan, mutta tämä ei ollut siihen suostunut. Oikeudenkäynnissä mies kertoi osuneensa vaimoonsa vahingossa, ja väitti ettei hänen tarkoituksenaan ollut tappaa tätä. Väitteistään huolimatta hän oli kuitenkin hankkinut mustasta pörssistä aseen, ja ampui sillä useita laukauksia vaimonsa sisaren asunnossa.

Kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen on kirjoittanut teoksen Murhia ja hirmutekoja Turussa (2021), mutta tämä Koulukadulla tapahtunut verityö ei ole mukana hänen kirjassaan. Se noudattaa kuitenkin Lahtisen teoksessa esille tulevien tapausten kaavaa, jonka perusteella tappoon päättynyt väkivalta ei ollut ajalle vierasta. Myöskään itsemurha tapon jälkeen ei ollut harvinaista. Näin kävi tässäkin tapauksessa, vaikka tuomittu jäi yrityksestään huolimatta henkiin. Lahtisen mukaan ampuma-aseiden hallussapitoa rajattiin ensimmäisen kerran lailla vuonna 1933, jonka jälkeen aseiden hallussapitoon tarvittiin poliisin lupa. Lakia kiristettiin vielä kaksi vuotta ennen Koulukadun surmaa, jolloin taskuaseen sai hankkia vain työtarpeeseen. Valitettavasti tämäkin tarina osoittaa, että aseita kuitenkin kaupattiin pimeästi niitä haluaville.

Koulukadun verityö ei ollut siis omana aikanaan ennenkuulumaton, vaan yksi muiden murhien ja tappojen joukossa. Valitettavasti tällaiset tapaukset eivät ole harvinaisia tänäkään päivänä. Pelkästään vuoden 2026 maaliskuun loppuun mennessä on uutisoitu kahdeksan naisen kuolleen lähisuhdeväkivallan seurauksena. Kaksi heistä on kuollut Turussa. Näiden tapausten suhteen on myös huomioitava, että usein vain kuolemaan johtaneet väkivaltatilanteet päätyvät otsikoihin.

Johanna Latva ja Otto Latva

Lähteet:

Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry. ”8 tapettua naista kolmessa. Kuukaudessa” @nytkis_ry – Instagramtili. 27.3.2026. https://www.instagram.com/p/DWYjyMTDFg-/.

Rauno Lahtinen. Murhia ja hirmutekoja Turussa. Turku: Sammakko, 2021.

Raahen Seutu 3.4.1948.

Sosialisti 6.11.1948.

Turun Sanomat 29.2.1948; 3.4.1948; 6.11.1948.

Uusi Aura 29.2.1948

Uusi Suomi 29.2.1948

1900-luku, 2000-luku

Uuden Päivän toimituksen jäämistö kellarikomerossa

2 kommenttia

Opiskellessani Turun yliopistossa muutin kesällä 2014 asuntoon Läntiselle Pitkäkadulle, jossa asuin valmistumiseeni saakka. Muuttaessani Rautatienpuiston kupeeseen sain tietää asunnon edellisiltä omistajilta, että kellarikerroksessa oli käyttämätön ja numeroimaton varastokomero, jonka he olettivat kuuluneen tähän asuntoon, mutta sitä ei ollut otettu käyttöön heidän toimestaan.

Lyhyen asumisen jälkeen aloin siivota varastokoppia, joka pölystä ja liasta päätellen vaikutti siltä, ettei sitä ollut käytetty vuosiin. Varastossa näyttikin olevan lähinnä tavaraa, joita muut asukkaat olivat turhana tai hajonneena hylänneet. Päästyäni pienen varastokopin perälle löysin vanhoja lehtiä, postilaatikoita, nimikylttejä ja muuta asiaankuuluvaa toimitustavaraa. Lehdissä luki nimi ”Uusi Päivä”. Mikä Uusi Päivä? Olinko löytänyt lehden toimituksen?

Osa varastosta löytyneistä esineistä kirjoittajan kotona Salossa. Kirjoittajan kotiarkisto.

Uusi Päivä oli Turussa vuosina 1945–1969 ilmestynyt sanomalehti. Se oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) varsinaissuomalainen äänenkannattaja. Lehden historiasta on kirjoittanut sen toimittajanakin 1960-luvulla toiminut Pekka Lehtonen teoksessaan Uusi Päivä kaikki muuttaa voi. Turkulainen työväenlehti ajan ja aatteiden aallokossa (2007).

Lehtosen kirjasta ilmenee, että tulevaisuuden toivoa symboloinut lehti oli keväällä 1948 siirtänyt toimituksensa Työväentalosta omiin tiloihin Käsityöläiskadulle. Käsityöläiskatu risteää Läntisen Pitkäkadun kanssa risteyksessä, jossa kyseinen taloyhtiö sijaitsee.

Nykyäänkin ilmestyvän Kansan Uutisten perustaminen vuonna 1957 uhkasi Uutta Päivää Varsinais-Suomen markkinoilla. Uuden Päivän lakkauttamista harkittiin, mutta sen tekeminen kuitenkin jatkui. Lokakuussa 1956 lehti siirtyi juuri valmistuneen kerrostalon uusiin tiloihin Läntisen Pitkäkadun katutasossa.

Uusi Päivä lakkautettiin alkuvuonna 1969 SKDL:n päätöksellä. Ratkaisun syynä olivat nimellisesti taloudelliset vaikeudet, mutta lehden sisäisillä puoluepoliittisilla riidoilla oli oma merkittävä vaikutuksensa. Lehden viimeinen numero ilmestyi 28.6.1969. Kansan Uutiset perusti Turun toimiston lehden entisiin tiloihin. Nykyisin liiketilassa toimii Antikvariaatti Arwo Paperi / Juvekim Oy.

Lehteä pidempi turkulainen historiallinen kuriositeetti on lehden syksyllä 1947 aloittama vuosittainen juoksukilpailu. ”Uuden Päivän maraton”, 25 kilometrin juoksukilpailu, joka tunnettiin myös nimellä Kupittaan piikki. Kansainvälisiäkin osallistujia houkutelleen Piikin järjestäminen jatkui Uuden Päivän lakkauttamisen jälkeen ainakin vuoteen 1992 saakka (Helsingin Sanomat 8.9.1992).

Olen säilyttänyt löytämäni esineistön ja huonokuntoiset lehdet löydöksestäni lähtien. Suunnitelmissani on tehdä jonkinlainen seinätaulu tai muu teos esittelemään löytynyttä esineistöä. Lehdet postilaatikot ajattelin kiinnittää autotallin seinään.

Jerkko Holmi

1200-luku, 1900-luku, 2000-luku

Turku juhlii syntymäpäiviään vuonna 2029 – miksi?

Kommentoi

Turku 800 -juhlavuoden ilmeen ja teemojen julkistamisen jälkeen mediassakin on keskusteltu, juhliiko Turku syntymäpäiväänsä oikeana vuonna. 800 vuotta tulee kuluneeksi vuodesta 1229, mutta historioitsijoiden ja arkeologien jakama käsitys on, että keskiaikainen Turku perustettiin vuoden 1300 tienoilla. Mistä vuosi 1229 siis tulee?

Näkymä nykyiseen Aurajokeen ja Turkuun. Kuva: Janne Mustonen / Turun kaupunki.

Tarkkaa Turun perustamisvuotta ei tiedetä. Lähes varmasti Turulle on perustamisen yhteydessä myönnetty kaupunkiprivilegiot, mutta tätä tai mitään muutakaan alkuperäistä asiakirjaa perustamisesta ei ole säilynyt.

Kaupungin perustamisen ja piispanistuimen siirron on pitkään nähty olleen toisiinsa kytköksissä. Jo 1500-luvulla kirjoitetussa Paulus Juustenin piispainkronikassa esitettiin käsitys, jonka mukaan Turun piispanistuin siirrettiin Koroisista nykyiselle sijainnilleen vuonna 1300. Viimeistään 1600-luvulla tämä siirto yhdistettiin Turun kaupungin perustamiseen.

Vuoteen 1229 ulottuva Turun historia on sen sijaan verrattain uusi. 1920-luvulla Turun tuomiokirkon restaurointia johtanut Juhani Rinne esitti tulkinnan, joka poikkesi aiempien ja myöhempien historioitsijoiden näkemyksistä. Rinteen mukaan paavi Gregorius IX:n vuonna 1229 antama lupa siirtää Suomen piispanistuin parempaan paikkaan viittasi siirtoon Koroisista nykyiselle tuomiokirkon paikalle. Tämä käsitys on sittemmin hylätty: Gregorius IX:n kirjeessä ei mainita paikkoja, mutta kaikki viittaa siihen, että luvan seurauksena piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, tosin todennäköisesti vasta jonkin aikaa paavin antaman luvan jälkeen.

Rinteen tulkinnan pohjalta oletettiin, että myös kaupungin perustaminen tapahtui tuolloin, ja siksi Turku juhli 700-vuotisjuhliaan vuonna 1929. Aikainen perustamivuosi sopi itsenäisyyden alun kansakunnan rakentamisen projektiin: eri ilmiöiden juuria etsittiin mahdollisimman kaukaa menneisyydestä.

Turku syntymäpäivien viettäminen vuonna 2029 jatkaa siis sata vuotta sitten syntynyttä perinnettä.

Ajankohta ei kuitenkaan ole täysin vailla perusteita, jos kaupungin syntyä tarkastellaan prosessina yksittäisen hetken sijaan. 1200-luvun aikana ja 1300-luvun alkuun mennessä kirkon, kruunun ja kauppiaiden vaikutusvalta alkoi keskittyä Aurajoen alajuoksulle.

Vuonna 1229 paavi myönsi luvan siirtää Suomen piispanistuin parempaan paikkaan, ja se siirrettiin Koroisiin, jonne uuden piispankirkon ympärille muodostui hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Ruotsin kruunun asema lujittui, kun Turun linnan rakentaminen alkoi 1200-luvun lopulla joen suulle. Noin vuonna 1300 kehitys saavutti uuden vaiheen: Turun kaupunki perustettiin ja tuomiokirkko siirrettiin nykyiselle paikalleen. Vuoteen 1310 mennessä Turusta oli tullut sekä hiippakunnan hallinnollinen keskus että raatikaupunki, jossa porvarit valitsivat keskuudestaan hallintoa hoitavan raadin ja pormestarit.

Lähes minkä tahansa historian ilmiön takana on yksittäistä vuotta pidempi kehityskulku. Juhlikaamme siis Turun tarinan alkua hyvällä omatunnolla vuonna 2029.

Reima Välimäki

Kirjoitus perustuu Reima Välimäen ja Panu Savolaisen Turun Sanomissa 9.8.2025 julkaistuun Puheenvuoroon.