Avainsana-arkisto: hautausmaat

Lehtiuutisia Turun luulöydöistä 1800-luvulta

Pitkin 1800-lukua Turussa ilmaantui erilaisissa rakennustöissä, ojankaivuissa ja katutöiden yhteydessä ihmisjäänteitä menneiltä vuosisadoilta. Näistä löydöistä kerrottiin usein Turun paikallislehdissä, ja toisinaan ne saivat valtakunnallistakin huomiota. Madeleine Simon-Bellamy yhdisti arkeologian pro gradussaan (2017) monet näistä uutisoiduista luulöydöistä Turun vanhoihin hautausmaihin. Kaikkiaan hän löysi suomenkielisistä sanomalehdistä kymmenen eri tapausta Turun luulöydöistä vuosilta 1868–1890.

Etenkin vanhan dominikaanikonventin alueelta on löytynyt luita useaan otteeseen, ja uutisia niistä on vuosilta 1868, 1879 ja 1882. Esimerkiksi kaivettaessa ojaa värjäri Malinin talon pihalla Isohämeenkadun varrella 29.8.1879 löydettiin useita luita, jotka paikalla asuva lääkäri tunnisti ihmisluiksi. Uutisen mukaan ”[n]e olivat niin pehtantuneet että woi päättää niitten jo vuosikymmeniä maanneen maassa. Ne olivat korkeintaan 10 tuuman syvällä ja mullassa niitten seassa ruostuneita raudan kappaleita, veran tilkkoja (kangastilkkuja), posliinisia lasten leikkikaluin kappaleita, wirkapukunappia, karinkaukalon kuoria ja hywin mädänneitä hedelmän sydämiä. Napit olivat sellaisia, joita wielä pidetään tuomarein wirkapuwuissa.” Ruumisarkkujen jäänteitä ei tavattu, ja luiden arveltiin olleen kunnosta päätellen tunkioroskia vanhempia. Luut koottiin säilytettäväksi yhteen värjäri Malinin vajoista.

Vähemmälle huomiolle jäi huhtikuussa 1888 löydetty luuranko, joka tavattiin tehtäessä kaivaustöitä talossa numero 4 Eerikinkadun varrella. Tämä liittyy vanhaan Pyhän Hengen taloon eli kirkon ylläpitämään köyhäintaloon ja sen yhteydessä toimineen kappelin ja sairaalan hautausmaan alueeseen. Vanhan Pyhän Yrjänän hospitaalin hautausmaan alueelta löydettiin Puolalankadulta samalta paikalta luita kahteen otteeseen toukokuussa ja syyskuussa 1884. Turun linnan hautausmaalta taas luita löytyi Läntinen Rantakatu 47:n kohdalta maaliskuussa 1883.

Näiden lisäksi on joitakin irrallisia löytöjä. Kasarmikatu 32:sta löytyi maaliskuussa 1884 rakennuksen perustaa kaivettaessa naapuritalon kivijalan alta puulaatikko, jossa oli aikuisen miehen luuranko. Linnankatu 28:sta taas löytyi lokakuussa 1887 pitkälle maatuneita yksittäisen luurangon osia vesijohtoa kaivettaessa. Eerikinkadun varrelta löytyi luita toukokuussa 1890 Saima-ravintolan kohdalta, eli Kristiinankadun ja Eerikinkadun risteyksestä. Nämä olivat todennäköisesti yksittäisiä hautauksia, eivätkä liity hautausmaihin. 

Åbo Tidningarin varhainen lehtiuutinen Turussa tehdyistä luulöydöistä. Kuva: Åno Tidningar 22.4.1853.

Ruotsinkielinen lehdistö täydentää kuvaa vain vähän, mutta yksi uutinen varhaistaa ensimmäistä luulöytöä. Åbo Tidningarin lyhyen kirjoituksen mukaan huhtikuussa 1853 Eerikinkadulta (St. Eriksgatan) löytyi luurankoja (skeletter) vanhan Pyhän Hengen kirkon kohdalta. Lehti käytti Daniel Jusleniuksen teosta Åbo förr och nu (eli Aboa vetus et novaa) lähteenään mainitessaan kirkon mahdollisena vainajien alkuperänä.

Riku Kauhanen

Lähteet:

Aura 19.10.1887.

Aura 29.4.1888.

Aura 20.5.1890.

Kalpa, Harri et al. Casagrandentalo: Pyhän Hengen kirkosta Pyhän Hengen kappeliin. 3. laaj. p. Turku: Kiinteistö oy Casagrandentalo, 2011.

Päivän Uutiset 1.5.1888.

Sanomia Turusta 19.6.1868.

Sanomia Turusta 3.9.1879.

Sanomia Turusta 12.3.1884.

Sanomia Turusta 17.3.1884.

Sanomia Turusta 17.5.1884.

Simon-Bellamy, Madeleine. Mundo mortuus sis, sed Deo vivas: Turun kaupungin armeliaisuuslaitokset ja hautausmaat. Turku: Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia, 2017.

Turun Lehti 11.9.1884.

Uusi Suometar 18.9.1882.

Åbo Tidningar 22.4.1853.

Joulupäivän liikennettä

Turkulaiset viettivät joulupäivää 1917 pienessä pakkassäässä. Lehtiä ei pyhäpäivinä ilmestynyt, mutta juhlan jälkeen Turun Sanomien nimimerkki Kulkija kuvasi päivää seuraavasti:

Joulukortti vuodelta 1906. Kuva: Norjan kansalliskirjasto/Wikimedia Commons.

”Joulupäivän aamuna antoivat kaduille leimansa runsaat kirkkokansan joukot, joita oli kaikkialla liikkeellä. Matkustajia, jotka eivät sanottuna aamuna liioin voineet käyttää hyväkseen ajureita eikä raitiotievaunujakaan, jotka aloittivat toimintansa vasta klo 10 a.p., näki myöskin siellä täällä. Vastoin tavallisuutta oli joulupäivänä junissakin tungokseen saakka matkustajia. Varsinkin näkyi paljon venäläisiä sotilaita sekä lähtevissä että tulevissa junissa. Mitä mahtaa merkitä näiden muukalaisten edestakaisin liikehtiminen, siihen haluaisi varmaan moni muukin kuin minä ratkaisevan vastauksen.”

Kirkkokansan lisäksi joulupäivänä tuntuivat siis monet olevan liikkeellä. Myös junaliikenne jatkui, ja kaikkien matkustajien henkilöllisyys tarkastettiin. Nimimerkki Kulkija jatkaa:

”Joulupäivän aamuna kuulin Toijalan junassa muutaman matkustajan tarkastajalta, joka oli yksinkertainen siviilivaatteissa oleva mies, tiedustelevan, miten kauan tällaista tarkastusta aiotaan jatkaa. Tarkastajan kuulin vastaavan, että sitä tullaan tekemään niin kauan kuin yksikin solttu on maassa. Samainen matkustaja tuntui vielä huomauttaneen, että mokoman tarkastuksen jatkaminen itsenäisessä maassa on aivan naurettavaa, johon herra tarkastusmiehen kuulin vastaavan: ’Palttua annetaan sille itsenäisyydelle.’ Kolkoksi tahtoi tehdä sivullisenkin tunnelman moinen vastaus.”

Jouluaaton ja joulupäivän hautausmaakäynneistä kertoi Turun Sanomat 27.12.1917. Kuva: Kansalliskirjasto, digi.kansalliskirjasto.fi.

Jouluaattona ja joulupäivinä kansa vaelsi myös hautausmaalle, kuten tapana oli. Turun Sanomien mukaan haudoille vietiin kynttilöiden sijaan tuoreita kukkia ja seppeleitä. Lunta tuiskusi, mutta hetken aikaa hautausmaa toi mieleen kesäpäivän:

”Vanhaa kaunista tapaa muistaen kävivät kaupunkilaiset jouluaattona ja joulupäivänä lumituiskusta huolimatta kuolleitten kaupungissa kaunistamassa vainajien hautoja tuoreilla kukilla ja seppeleillä. Sadoilla hautakummuilla eriväriset kukat muistuttivat hetken ajan ihanaa kesäpäivää, mutta pian sakea lumi hautasi allensa ne. Kaunis tehtävä tuli kun tulikin suoritetuksi monien vainajien muistoksi ja hyvillä mielin jokainen haudoilla käynyt palasi omaistensa luo juhlaa viettämään.”

Hannu Salmi

Lähteet:

”Joulu hautausmaalla”, Turun Sanomat 27.12.1917.

Kulkija: ”Joulu v. 1917”, Turun Sanomat 27.12.1917.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu blogissa Elämää Turussa 1917–1918, https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2017/12/25/joulupaivan-liikennetta/