Avainsana-arkisto: Turun konserttitalo

Leonard Bernstein Turussa

Jännitys tiivistyi maanantaina 5. lokakuuta 1959. Puolenpäivän aikaan Turun lentokentälle laskeutui kone, joka toi mukanaan 112 kollia instrumentteja ja muuta tavaraa, yhteensä 9120 kiloa. Iltapäivällä klo 16 jälkeen saapui lentokoneellinen muusikoita. Pian tulisi vielä kolmas kone. Toimittajat ryntäsivät paikalle vastaanottamaan kauan odotettuja vieraita, Leonard Bernsteinia ja hänen maineikasta orkesteriaan New Yorkin filharmonikkoja. Lentokoneen portailta astui kuitenkin ensimmäisenä konserttimestari John Corigliano. Hän vastasi uteliaana odottavalle vastaanottokomitealle, jota johti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arvo Valtonen: ”Mr. Bernstein ei ole mukana. Hän saapuu tänne autolla!”

Turun Sanomat uutisoi New Yorkin filharmonikkojen vierailusta 1.9.1959,

Tuntia myöhemmin Bernstein ja hänen puolisonsa kurvasivat kaupunkiin suoraan Helsingistä ja asettuivat Hotelli Turkuun, josta toimittajat heidät lopulta tavoittivat. Turun Sanomien reportteri totesi, ettei Bernstein vaikuttanut ollenkaan turhantärkeältä vaan päinvastoin leppoisalta kuin ”jatsibändin johtaja”. Lehti kuvasi kohtaamista hotellin aulassa:

”Hän heilautti iloisesti kättään, kertoi matkan Helsingistä sujuneen erinomaisesti ja olevansa iloinen saadessaan vierailla Turussa. Tätä kaikkea kertoessaan hän näppärästi otti vaimoaan kaulasta kiinni poseeraten koko nuorekkaalla olemuksellaan valokuvaajalle. Hän oli pukeutunut kesäisen kevyesti urheilumalliseen takkiin ja sitä hieman tummempiin housuihin. Hän ei ole kovin pitkä, mutta hartiat ovat tukevat, ja terävästi katsovissa silmissä on eloisa katse. Tukka, jossa on runsaasti hopeanharmaita hiuksia, riippui vallattomasti ohimoille, ja kun pariskunta siirtyi hissiin, heilautti ’Lenny’ tuttavallisesti kättään ja huudahti: ’Helou…’”

New Yorkin filharmonikkojen konsertti oli jo samana iltana. Lavalla nähtiin ennennäkemätön kokoonpano, 108 soittajaa. Ohjelmassa oli alkupalana Samuel Barberin Second Essay for Orchestra, sen jälkeen Wolfgang Amadeus Mozartin Pianokonsertto G-duuri, solistina Bernstein itse, ja päätösnumerona Johannes Brahmsin Sinfonia n:o 1 c-molli. Yleisö oli haltioissaan ja pukeutunut lehtitietojen mukaan parhaimpiinsa. Taputukset jatkuivat 5 minuuttia 20 sekuntia, ennen kuin Bernstein heltyi ylimääräiseen numeroon, ja Šostakovitšin sävelet soivat lopuksi kuin muistutuksena siitä, että kiertue oli osa kylmän sodan kulttuuripolitiikkaa. New Yorkin filharmonikot oli saapunut Suomeen Moskovasta, jossa se oli konsertoinut menestyksellisesti.

Leonard Bernstein johtaa Turun konserttitalossa 5.10.1959. Kuva: Turun Sanomat 6.10.1959.

Turun-vierailu jäi lopulta lyhyeksi. Etukäteen varatut hotellihuoneet peruutettiin, ja koko seurue, yhteensä 125 henkeä, päättikin lähteä vielä illaksi Tukholmaan. Soittajat viipyivät kaupungissa tuskin kuutta tuntia, kuten lehdistössä todettiin. Mieleen jäivät kuitenkin Bernsteinin lämpimät sanat Turun konserttitalosta, josta oltiin syystäkin ylpeitä:

”Well, salinne on erittäin loistava! Tämä musiikkimme sopi täällä erinomaisesti esitettäväksi.”

Hannu Salmi

Lähteet:

“New York Philharmonic”, Uusi Aura 6.10.1959.

”New Yorkin filharmonikkojen Turun konsertti kiinnostaa”, Turun Sanomat 28.9.1959.

”New Yorkin filharmonikot Turussa”, Turun Sanomat 1.9.1959.

”NY:n filharmonikot saapuivat eilen”, Turun Sanomat 6.10.1959.

”Suuren lännen suurta taidetta”, Uusi Aura 6.10.1959.

Paljon melua rokista

Rock and roll -musiikin saapuminen Suomeen vuonna 1956 ei jäänyt kotimaiselta medialta huomaamatta. Kuinka olisikaan, sillä sanomalehdet olivat jo ennakkoon itse luomassa kohua. Sen keskiöön joutui Turun konserttitalossa järjestetty Suomen ensimmäinen rock-konsertti.

Urheiluseura Pyrkivä (TUL) järjesti kaksi rock-konserttia maanantai-iltana 22.10. Niissä esiintyi Erik Lindströmin luotsaama jazz-yhtye. Ammattimuusikoista koostunut yhtye soitti pääosin jazzia kyseisenäkin iltana, tosin hieman räväkämmällä otteella.

Rock and roll alkoi 1950-luvun jälkipuoliskolla näkyä myös lasten ja nuorten pukeutumisessa. Kuvassa pelataan Kaisaa Tapulikadun nuorisotalon kerhossa Turussa vuonna 1956. Kuvalähde: Turun nuorisoasiainkeskus / Finna.

Mainonta ja lehtijutut rock-ilmiöstä aiheuttivat sen, että molemmat konsertit oli etukäteen myyty täyteen. Kello 19 alkaneen konsertin yleisö koostui 15–20-vuotiaista turkulaisista, jotka käyttäytyivät Ilta-Sanomien mukaan aluksi varsin rauhallisesti. Tunnelma kuitenkin muuttui pian, sillä itse orkesterinjohtaja valitteli yleisölle kuulijoiden passiivisuutta. Tämä aiheutti lehden mukaan ”sanoin kuvaamattoman metelin”. Jotkut uskaltautuivat jopa nousemaan tuolirivien yli päästäkseen lähemmäs esiintyjiä.

”Metelöinti” jatkui Ilta-Sanomien mukaan Konserttitalon edustalla ja lähistöllä siihen malliin, että poliisi pidätti toistakymmentä henkilöä. Suurin osa pidätetyistä kuitenkin päästettiin vapaiksi henkilötietojen varmistuksen jälkeen. Poliisi jäi valvomaan kello 21 alkaneen toisen konsertin päättymistä, mutta ylenmääräistä levottomuutta ei enää esiintynyt.

Konserttia kuvattiin monissa lehdissä värikkäästi. Vaasa-lehti kirjoitti, kuinka ”hurmiotilaan” joutuneita nuoria jouduttiin poistamaan ”villejä näytelmiä” sisältäneestä konsertista ”penkkiriveittäin”. Lehden mukaan vielä tiistai-iltana poliisit joutuivat kyyditsemään ”konsertin jälkimainingeissa eläneitä lättähattuja” poliisilaitokselle rauhoittumaan. Samana päivänä uutisoitiin, kuinka Turun poliisimestari oli määrännyt, että kaupungissa ei saa vastaisuudessa esittää rock and roll -musiikkia ”missään muodossa”. Konsertista aiheutuneiden vahinkojen kustannukset olivat 3.680 markkaa eli nykyrahassa 136 euroa. Korjauskulut lankesivat järjestäjien maksettavaksi.

Turun Päivälehti uutisoi turkulaisille opettajille 25.10. järjestetystä tilaisuudesta, jossa käsiteltiin myös alkuviikon kohukonserttia. Turun opettajayhdistyksen tilaisuuden teemana oli ”Kurinpito koulu- ja kasvatuskysymyksenä”, mikä houkutteli paikalle satakunta opettajaa. Tilaisuudessa todettiin, kuinka kohu oli pitkälti järjestäjien ja lehdistön itsensä tuottama, ”kun on kerrottu jo etukäteen miten muissa maissa on riehuttu”.

Aiemmin lokakuussa monet Suomen lehdet olivat kertoneet, kuinka United Pressin valokuvaaja oli Kööpenhaminassa antanut nuorille rahaa saadakseen heidät häiriköimään erään rock-elokuvan esityksen jälkeen. Esityksen jälkeen poliisi joutuikin hillitsemään mellakoita voimakeinoin. Yritteliäs valokuvaaja todettiin tuoreeltaan yllyttäjäksi, mutta joitakin rock-konsertteja kiellettiin tapahtuman seurauksena ainakin Tanskassa.

Turun kohukonsertti oli osa laajempaa rock-musiikin aaltoa Euroopassa syksyllä 1956. Tuolloin etusivun uutisissa seurattiin pääasiassa Unkarin kansannousua ja Suezin kriisiä, mutta myös rock sai palstatilaa monissa lehdissä.

Pertti Grönholm

Lähteet:

Lehtikuvaaja yritti provosoida mellakan. Helsingin Sanomat (United Press) 7.10.1956.

Rock’n’Roll aiheutti 3.680 mkn vahingot Turun konserttisalissa. Turun Päivälehti 31.10.1956.

Rock and Roll meteli eilen illalla Turussa. ”Musta Maija” korjasi saaliin. Ilta-Sanomat 23.10.1956.

Rock and roll toi hulinoita Turkuun. Vaasa 25.10.1956.

Turun opettajat: Koulun ja kodin on totutettava nuoriso kuriin ja käytökseen. Turun Päivälehti 26.10.1956.

Uusitorppa, Harri: Suomen ensimmäinen rockkonsertti 60 vuotta sitten päättyi ”älyttömään hulluteen”, ja ”rokkirollilaisten” tapahtumat kiellettiin. Helsingin Sanomat 21.10.2016. Päivitetty 21.10.2016.