Crichton-Vulcanin telakat olivat toisen maailmansodan lähestyessä iso kysymysmerkki Suomen poliittisessa kentässä. Aurajoen telakan kohdan alueella oli ollut veneenveistotoimintaa ainakin vuodesta 1730 alkaen. Talvisodan aikana toiminut telakkayhtiö, A/B Crichton-Vulcanin O.Y oli syntynyt vuonna 1916 muodostuneen A/B Crichtonin ja 1898 perustetun konepajayhtiö A/B Vulcanin yhdistyttyä vuonna 1924.  Näistä Crichtonin telakka sijaitsi länsirannalla ja vastapäätä itärannalla olivat Vulcanin tilat. Uudella telakalla valmistuivat muun muassa Suomen panssarilaivat ja sukellusveneet, joten sodan häämöttäessä yhtiön merkitys puolustusteollisuudelle oli suuri.

Juuri talvisodan syttymisvuonna telakkayhtiön lakot ja vasemmiston toiminta olivat herättäneet paljon huomiota. Tuoreessa muistissa oli Crichton-Vulcanin lakko, joka alkoi 12.4.1939 palkkariitojen vuoksi. Lakko päättyi 4½ kuukauden työtaistelun jälkeen. Heinäkuussa tehtiin Suomen hallituksen välityksellä sovitteluesitys, jonka työnantaja ja SAK hyväksyivät, mutta metallityöväenliitto hylkäsi. Vasta uusi, Turun kaupunginjohtajan välittämä ehdotus hyväksyttiin 25.8.1939. Epäluuloa Crichton-Vulcanin työväkeä kohtaan aiheutti sekin seikka, että vuosien 1927 ja 1937 laajat metallialan lakot olivat alkaneet telakalta.

Lokakuussa 1939 perustetun Maan Turva -nimisen toimiston tarkkailijat lähettivät ennen talvisotaa ja sen aikana tarkkailuraporttejaan eri puolilta maata. Turku ylipäätään oli ”mielialakartalla epäilyttävä kohta” Maan Turvan varhaisen raportin mukaan. Crichton-Vulcaniin ja Turun sataman alueeseen kiinnitettiin tuolloin erityistä huomiota useassa raportissa. Turun työläisten kuvailtiin ennen sotaa jakautuneen 50/50 suhteessa ”puolustustahtoisiin ja kommunisteihin”.

Etenkin Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden aikaan syksyllä 1939 telakan väen mielipiteitä pantiin muistiin. Marraskuun alussa joku telakalla oli puhunut, että sodan syttyessä Venäjä valtaisi Suomen kahdessa tunnissa. Muutamaa viikkoa myöhemmin telakan työväen väitettiin tarkkaan laskevan, kuinka paljon tykin lavetteja ja pommeja tehtaassa valmistui.

Talvisodan sytyttyä 30.11. Turun sataman mielialat ovat mukana raporteissa verrattain usein, olihan Turun ja Ruotsin laivaliikenne keskeinen Suomen lännestä tulevalle huollolle, ja siksi myös keskeinen pommituskohde. Joulukuun 1939 lopulla jopa telakan työväki oli sään aiheuttaman parin viikon pommitustauon päätyttyä hermostunut itänaapuriin: ”Työläispiireissä on edelleenkin kahdenlaista mielialaa, joskin näyttää ilmeiseltä, että viime päivien pommitukset ovat parantaneet mieltä ja herättäneet ryssänvihaa sellaisissa piireissä, joissa sitä ei aikaisemmin ole havaittu. Onpa Crichton-Vulcanin työläisten keskuudessa ja muuallakin ilmennyt kiukunpurkauksia ryssiä vastaan.” Tuohon asti oli elänyt luulo, että neuvostokoneet olivat lopettaneet kaupunkien pommittamisen tyystin.

Riku Kauhanen

Lähteet:

Teollisuuslehti 4/1939, 15.4.1939; 5/1940, 15.5.1940.

Teollisuusteknikko: Suomen teollisuusteknikkojen liiton julkaisu, 01.01.1934, nro 1.

Kansallisarkisto. Päämaja. Sis. propagandatoimisto (Prop. 3). Perus-3132/41 [80]. Salainen kirjeenvaihto ja muut asiakirjat 1939–1940. I/II. Tarkkailuraportti N:o 6. 19.10.1939; Tarkkailuraportti N:o 8. 22.10.1939; Tarkkailuraportti N:o 38. 23.11.1939; Tarkkailuraportti N:o 38. 24.12.–26.12.1939.