Wolltest du schon immer mal wissen, wie die Streifen in die Zahnpasta kommen, wie Gummibärchen gemacht werden oder wie man als Astronaut*in für eine Expedition ins All trainiert? „Die Sendung mit der Maus“ kommt jeden Sonntag im Deutschen Fernsehen und ist nicht nur für Kinder was. Viele Menschen in Deutschland sehen „Die Sendung mit der Maus“ schon seit ihrer Kindheit und lernen dabei immer noch jeden Sonntag etwas Neues über die Welt. Hier geht’s zu allen Folgen der Sendung in der Mediathek der ARD.
Seite 4 von 7
Perjantaina 05.11. some-harjoittelijat Janina ja Johanna edustivat saksan kielen oppiainetta Turun yliopiston Hakijan päivä -tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin viime kevään tapaan etänä Zoomissa. Kieliaineiden esittelyn avasi Hanna Holttinen esityksellään kieli- ja käännöstieteiden laitoksesta ja tutkinnoista, minkä jälkeen eri kieliaineiden edustajat pääsivät vuorollaan esittelemään oppiaineensa. Kuvissa näkyvillä Janinan ja Johannan tapahtumaan tekemä Power Point -esitys.
Seuraavaksi oppiaineen some-harjoittelija Janina kertoo tilaisuudesta:
”Pidimme tapahtumassa keskustelevan, omiin kokemuksiimme perustuvan esittelyn saksan kielen opinnoista. Keskustelimme mm. teemoista, että miten päädyimme opiskelemaan juuri saksan kieltä, millaista saksan kielen opiskelu on ollut ja millainen paikka Turun yliopisto on opiskelupaikkana. Johanna, ainejärjestömme Germanican puheenjohtaja, esitteli myös Germanican toimintaa. Aivan esityksemme lopuksi kerroimme myös hieman tulevaisuuden suunnitelmistamme.
Olemme Johannan kanssa aloittaneet saksan kielen opinnot yliopistossa vuonna 2017, ja olemme myös valinneet monilta osin samankaltaisia opintoja vuosien aikana. Opiskelemme myös molemmat tällä hetkellä kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelmassa ja kummallakin on tulevaisuuden haaveena päästä viestintään liittyviin tehtäviin. Tarkastellaan seuraavaksi kuitenkin hieman tarkemmin, kuinka me Johannan kanssa olemme oikeastaan tähän pisteeseen päätyneet.”
1. Miksi hain opiskelemaan juuri saksaa?
Janina: ”Olin kesällä 2016 kesävaihdossa Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa. Asuin siellä paikallisessa perheessä ja opiskelin paikallisessa lukiossa. Vaihdon aikana innostuin saksan kielestä, Saksan kulttuurista, Saksan luonnosta, oikeastaan kaikesta Saksaan liittyvästä niin paljon, että eihän siinä muuta vaihtoehtoa jäänyt kuin hakea opiskelemaan saksan kieltä. Sillä tiellä olen edelleen, enkä ole katunut päivääkään sitä päätöstä.”
Johanna: ”Aloitin saksan lukemisen 8. luokalla ja jatkoin opiskelua myös lukiossa. Olen ollut kiinnostunut kielten opiskelusta, ja päädyin sitten opiskelemaan saksaa yliopistoon parin välivuoden jälkeen. Minusta saksan kielen taito on työmarkkinoilla erottava tekijä ja tulevaisuudessa siitä on varmasti hyötyä, jos/kun päätyy kansainvälisiin työtehtäviin. Olenkin nyt maisterivaiheessa yleisen kieliasiantuntijuuden linjalla, josta on mahdollista työllistyä moniin eri tehtäviin sivuaineesta riippuen.”
2. Mikä opinnoissa on ollut kiinnostavinta?
Janina: ”Kiinnostavinta on tietysti ollut oppia kieltä. Puhuminen ja ymmärtäminen parantuu huomattavasti, kun puhuu saksaa ja lukee tekstejä saksaksi. Erityisen kiinnostavaa on ollut myös oppia tuntemaan saksalaista kulttuuria. Mieleen on esimerkiksi jäänyt nippelitieto, jonka kuulin jo ensimmäisenä opiskelusyksynä yliopistossa. Nimittäin Berliinissä berliininmunkit eivät kulje Berliner-nimellä vaan niitä kutsutaan nimellä Pfannkuchen eli pannukakut. Pannukakut puolestaan kulkevat Berliinissä nimellä Eierkuchen eli kananmunakakut.”
Johanna: ”Kiinnostavinta on ollut huomata oma kehitys kielen oppimisessa ja ehdottomasti saksan kulttuurin oppiminen ja suomalais-saksalaiset kulttuurierot. On ollut tosi hienoa päästä tutustumaan toiseen kulttuuriin tosi läheltä ihan kursseilla kuuntelemalla, mutta myös saksalaisten vaihtareiden tai opettajien kanssa on ollut tosi mielenkiintoista keskustella.”
3. Vaihto-opiskelu?
Janina: ”En ole vielä ollut yliopisto-opintojen aikana vaihdossa, koska korona perui omat alkuperäiset suunnitelmat. Tarkoitukseni oli tehdä kieliharjoittelu kesällä DAAD:n (Deutscher Akademischer Austauschdienst) kautta Freiburgin yliopistossa. Kuitenkin vinkkinä kaikille Saksaan vaihtoon haluaville/asiasta kiinnostuneille niin oppiaineemme blogista löytyy yksi podcast aiheeseen liittyen. Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarjan ensimmäisessä jaksossa haastattelen Sanni Linnasaarta, joka on ollut lähes vuoden vaihdossa Göttingenissä, Saksassa. Lähiaikoina on myös tulossa sarjan toinen jakso, jossa haastattelen Anne Murtolaa hänen vaihto-opiskelukokemuksistaan Kielissä ja Jenassa niin ikään Saksassa.”
Johanna: ”En ole itse ollut vielä vaihdossa, mutta kieliharjoittelun haluaisin minäkin tehdä DAAD:in kautta kesällä. Opiskelijavaihdon voi tehdä niin koko lukuvuoden kuin vain lukukaudenkin mittaisena. Vaihto-opiskelun kautta kielitaito kehittyisi varmasti, sillä olisi koko ajan saksankielisessä ympäristössä.”
4. Ainejärjestö Germanica?
Janina: ”Tässä kohtaa heitän pallon Johannalle eli ainejärjestömme puheenjohtajalle!”
Johanna: ”Itse olen ainejärjestötoiminnan konkari. Olen ollut 2 vuotta Germanican hallituksessa tapahtumavastaavana, eli järjestelin esim. baaribileitä, sitsejä ja urheilutapahtumia. Nyt olen ollut kohta vuoden Germanican hallituksen puheenjohtajana, eli vedän hallituksen kokoukset ja edustan tarvittaessa hallitusta. Hallitustoiminnassa saa mukavasti vietettyä vapaa-aikaa ja myös tutustua oman ainejärjestön porukkaan ja poikkitieteellisesti muidenkin ainejärjestöjen opiskelijoihin, sillä Germanica tekee paljon yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa. Ainejärjestötoiminnasta saa myös mielestäni hyviä eväitä työelämään.”
5. Minkälainen Turun yliopisto on opiskelupaikkana?
Janina: ”Ensinnäkin Turun yliopisto sijaitsee mainiossa miljöössä. Ilmapiiri täällä on myös loistava. Opettajat ammattitaitoisia ja vaikka alussa sana professori saattaakin kuulostaa pelottavalta niin kaikki opettajamme ovat todella mukavia ja helposti lähestyttäviä titteleistä huolimatta. Lisäksi Turun yliopistolla on paljon toimintaa opiskelijoille niin yliopiston puolesta kuin myös järjestöjen toimesta. Turku kaupunkina myös mainio, sillä täällä palvelut ovat lähellä ja täällä järjestetään paljon tapahtumia. Lisäksi Turku on äärimmäisen kaunis kaupunki. Vinkkinä myös, että TYS:illä (Turun ylioppilaskyläsäätiö) opiskelijoiden on halvempaa asua, kuin yksityisellä!”
Johanna: ”Turku on kiva kaupunki, koska siinä on vähän isomman kaupungin tuntua, mutta välimatkat ovat suhteellisen pienet ja luontokin on aika lähellä. Yliopistokin on tosi hyvä. Niin kuin Janina jo sanoi niin opettajat ovat ammattitaitoisia ja helposti lähestyttäviä. Mikä on mielestäni ollut yksi parhaista asioista opiskella saksaa, on se, että me olemme aika pieni oppiaine niin opettajat tulevat ihan eri tavalla tutuiksi kuin jossakin isommassa aineessa.”
6. Mitä haluaisin tehdä valmistumisen jälkeen?
Janina: ”Some-harjoittelun ja viestintäopintojen myötä olen innostunut viestinnän alasta. Viestintäasiantuntija, some-markkinoija, viestintäassistentti tai muu vastaava voisi olla sopiva tehtävä minulle.”
Johanna: ”Minuakin kiinnostaa työskennellä tulevaisuudessa viestinnän tai tiedottamisen parissa. Myös projektimaiset tehtävät esim. tapahtumatuotannossa kiinnostavat.”
Hakijan päivän oppiaine-esittelyistä tehtiin tallenteet. Pääset katsomaan kieliaineiden tallenteen osoitteesta: https://echo360.org.uk/media/3f5cda12-ddda-4145-b685-c30a1ddbe82e/public
Tervetuloa Turkuun opiskelemaan saksan kieltä!
Nicht immer stehen in der Zeitung Artikel, die für junge Leute interessant sind. Hier schon: zett gehört, wie ZEIT Campus, zur Wochenzeitung ZEIT und berichtet, wie sie selbst schreiben, über „Geschichten, Ideen und Gefühle“, die junge Leute täglich beschäftigen. Hier kommst du direkt zur Seite.
Oppiaineen podcastit jatkuvat uuden sarjan merkeissä!
Tämänkertainen podcast aloittaa uuden Vaihto-opiskelijoiden haastatteluja -sarjan, jossa pääsemme tutustumaan Turun yliopiston saksan kielen oppiaineen opiskelijoiden vaihto-opiskelukokemuksiin.
Ensimmäisessä jaksossa ääneen pääsee Sanni Linnasaari. Tässä haastattelussa Sanni kertoo omasta vaihtovuodestaan Saksassa lukuvuonna 2019–2020. Sanni lähti vaihtoon Göttingeniin, joka sijaitsee Niedersachsenin osavaltiossa. Hän opiskeli siellä Georg-August-Universität -yliopistossa. Pääsemme kuulemaan Sannin kokemuksia mm. siitä, millaista vaihtoon lähteminen oli, millaista opiskelu Saksassa oli, mitä kieliä hän Saksassa käytti ja miten keväällä 2020 puhjennut koronapandemia vaikutti hänen vaihtovuoteensa. Haastattelijana tässä podcastissa toimii oppiaineen some-harjoittelija Janina Ahlqvist.
Kuuntele podcast / lue tekstitiivistelmä alta!
Osa 1 – 22:09 minuuttia
Osa 2 – 22:23 minuuttia (jatkoa edellisen osan jälkeen)
Die Wochenzeitung ZEIT erscheint wöchentlich als gedruckte Ausgabe und hat natürlich auch ein Online-Angebot. Außerdem gibt es (gedruckt und online) auch die Zeitschrift ZEIT Campus, in der es vor allem um Themen aus Deutschland und der Welt geht, die für Studierende interessant sind. Hier kommst du direkt zu der Online-Ausgabe von ZEIT Campus. Viel Spaß beim Lesen!
Auf Deutsch siehe unten!
15. syyskuuta saksan kielen oppiaine juhlisti uuden lukuvuoden alkua oppiaineen toisella juhlaluennolla. Juhlaluennon tarkoituksena on tehdä saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria näkyväksi ja jakaa iloa saksan kieltä ja saksankielistä kulttuuria kohtaan opiskelijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Tämä uusi perinne lanseerattiin vuonna 2020 Turun yliopiston juhlavuoden kunniaksi.
Saksan kielen taitajien moninaiset urat
Kaksikielisessä tilaisuudessa kuultiin kolme mielenkiintoista esitelmää, joista kaksi oli suomeksi ja yksi saksaksi. Ensimmäisessä esityksessä Opetus- ja kulttuuriministeriössä työskentelevä opetusneuvos FT Marjo Vesalainen kertoi ajankohtaisista kielikoulutuspolitiikan kysymyksistä. Vesalainen on alun perin germanisti. Hän valmistui maisteriksi Vaasan yliopistosta ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa (2001). Tällä hallituskaudella kielet herättävät paljon keskustelua ja kielikoulutuspolitiikassa on monia uusia tavoitteita. Erityisesti vähemmistökieliin liittyvät näkökulmat ovat keskiössä. Lisäksi mm. maahanmuuttajien kielitaidon parantaminen, toisen kotimaisen kielen oppimisen vahvistaminen, lukion uusi opetussuunnitelma ja lukiolaisten kieliprofiilit sekä korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma ovat esillä tällä hallituskaudella.
Toisena vieraana juhlaluennolla kuultiin FM Birgit Griese-Saarista, joka työskentelee omassa yrityksessään kulttuurienvälistä asiantuntijatyötä tekevien kouluttajana. Esityksessään Griese-Saarinen kertoi työstään, johon kuuluu kulttuurienvälisten ongelmatilanteiden ratkominen ja kulttuurienväliseen yhteistyöhön valmentaminen erityisesti Suomen ja DACH-maiden välillä (Saksa, Itävalta, Sveitsi). Työssään Griese-Saarinen kertoi huomanneensa, että monesti kuvitellaan suomalaisten ja saksalaisten olevan varsin samalaisia. Taustat ja kulttuurierot usein unohtuvat, ja tämä voi johtaa työelämässä väärinkäsityksiin ja konflikteihinkin, ellei ole tietoinen kulttuurienvälisistä eroavaisuuksista. Koulutus valmistaa kohtaamisiin ja antaa eväitä kohdata ja ymmärtää eroja. Griese-Saarisen pääasiallisia asiakkaita ovat yritykset.
Kolmannessa esityksessä kääntäjäyrittäjä FM Senni Mattila kertoi työstään perustamassaan yrityksessä kielipalvelu Metapherissa. Mattila on Turun yliopiston alumni (2018). Hän perusti Metapherin jo opintojensa aikana sivutoimiseksi yritykseksi, mutta valmistumisensa jälkeen kääntäjäyrittämisestä tulikin hänelle päätoiminen työ. Mattilan työkielinä käännöksissä ovat saksa-suomi-saksa sekä englanti-saksa, ja erikoisaloinaan Mattila mainitsi mm. ohjelmistotekstit IT-alalta, laitteiden käyttöoppaat lääketieteen alalta ja verkkosivustot sekä tuote-esittelyt markkinoinnin puolelta. Mattilalla on suoria asiakkaita, mutta hän toimii myös alihankkijana muille käännöstoimistoille. Vinkkeinä yrittäjiksi haluaville Mattila kannusti panostamaan jo opinnoissa yrittäjyysosaamiseen ja lisäksi verkostoitumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Saksan kielen opiskelijoiden vaikutelmia
Järjestyksessä toinen juhlaluento tarjosi erityisesti opiskelijoille arvokasta tietoa työllistymisestä sekä saksankielisestä kulttuurista. Saksan kielen taito ja saksankielisen kulttuurin tuntemus voivat uran varrella johdatella moniin erilaisiin työtehtäviin, ja niitä kannattaa hyödyntää valttikortteina aina tilaisuuden tullen. Saksan kielen osaajia tarvitaan edelleen työelämässä, sillä työelämä ei ole muuttumassa ihan heti pelkästään englanninkieliseksi. Tämä pätee niin opettajiin, kääntäjiin kuin kieliasiantuntijoihinkin.
Auf Deutsch!
Am 15. September fand die zweite Festvorlesung des Fachs Deutsche Sprache statt. Mit der Festvorlesung versucht man, die deutsche Sprache und deutschsprachige Kultur bekannt zu machen, und auch die Freude an der deutschen Sprache und deutschsprachigen Kultur mit den Deutschstudenten und anderen Interessierten zu teilen. Diese neue Tradition wurde im Jahr 2020 lanciert, um das Festjahr der Universität Turku zu feiern.
Die vielfältigen Karrieren der Experten der deutschen Sprache
In der zweisprachigen Veranstaltung wurden drei interessante Präsentationen gehalten, von denen zwei auf Finnisch und eine auf Deutsch waren. In der ersten Präsentation hat die Unterrichtsraterin FT Marjo Vesalainen, opetusneuvos im Bildungs- und Kulturministerium, über aktuelle Themen in der Sprachbildungspolitik berichtet. Frau Vesalainen ist ursprünglich Germanistin. Sie hat ihre Masterarbeit an der Universität Vaasa geschrieben und danach an der Universität Helsinki ihre Doktorarbeit (2001).. Sie berichtete, dass die Sprachen und Sprachenausbildungspolitik in dieser Regierungsperiode viele neue Ziele haben. Besonders die Minderheitensprachen und alles, was mit ihnen zu tun hat, liegen im Fokus. Darüber hinaus werden die Verbesserung der Sprachkenntnisse von Zuwanderern, die Stärkung des Lernens der zweiten Amtssprache Schwedisch, der neue Lehrplan und die neuen Sprachprofile von Schülern der gymnasialen Oberstufe sowie der Plan für die Erreichbarkeit der Hochschulausbildung in dieser Regierungsperiode auf dem Plan stehen
Der zweite Gast in der Vorlesung war FM Birgit Griese-Saarinen, die als interkulturelle Online-Trainerin arbeitet. In ihrer Präsentation hat Griese-Saarinen über ihre Arbeit erzählt, zu der die Lösung interkultureller Problemsituationen und das Training für interkulturelle Zusammenarbeit besonders zwischen Finnland und DACH-Ländern (Deutschland, Österreich, die Schweiz) gehören. Griese-Saarinen hat in ihrer Arbeit bemerkt, dass man oft denkt, dass Finnen und Deutsche ziemlich ähnlich sind. Man vergisst Hintergründe und Kulturunterschiede, und das kann im Arbeitsleben Missverständnisse und sogar Konflikte zur Folge haben, wenn man sich nicht bewusst über interkulturelle Unterschiede ist. Das Training bereitet auf interkulturelle Begegnungen vor und bietet Mittel, um Unterschiede zu erkennen und zu verstehen. Firmen sind hauptsächliche Kunden von Grise-Saarinen.
In der dritten Präsentation hat die Übersetzungsunternehmerin FM Senni Mattila über ihre Arbeit in ihrer eigenen Firma Sprachservice Metapher berichtet. Mattila ist auch Alumna der Universität Turku (2018). Sie hat Metapher schon während ihrem Studium als nebenberufliches Unternehmen gegründet, aber nach ihrer Graduierung ist das Übersetzungsunternehmertum ihre hauptsächliche Arbeit geworden. Die Sprachen, mit denen Mattila arbeitet, sind Deutsch-Finnisch-Deutsch und Englisch-Deutsch, und als ihre Spezialfächer hat Mattila Softwaretexte im Bereich IT, Bedienungshandbücher für Geräte im Bereich Medizin sowie Webseiten und Produktpräsentationen im Bereich Marketing erwähnt. Mattila hat direkte Kunden, aber sie ist auch im Auftrag anderer Übersetzungsbüros tätig. Als Tipp für diejenigen, die Unternehmer werden wollen, hat Mattila sie ermutigt, bereits im Studium in unternehmerische Fähigkeiten zu investieren und sich auch so früh wie möglich zu vernetzen.
Eindrücke aus dem Blickwinkel der Deutschstudenten
Die zweite Festvorlesung hat vor allem den Studierenden wertvolle Information über deutschsprachige Kultur und Arbeitsmöglichkeiten geliefert. Die Deutschkenntnisse und Kenntnisse der deutschsprachigen Kultur können während dem Arbeitsleben zu vielen verschiedenen Arbeiten führen, und man sollte sie auch bei jeder Gelegenheit nutzen. Deutschkenntnisse sind im Arbeitsleben immer noch erforderlich, da das Arbeitsleben nicht sofort nur englischsprachig wird. Dies gilt sowohl für Lehrer und Übersetzer als auch für Sprachexperten.
Kyselimme oppiaineen tuutoreilta heidän kuulumisiaan tutorointiin liittyen nyt, kun uudet opiskelijat on tutustutettu yliopistoon ja opiskeluun. Tuutorit Anssi, Nuppu ja Tua vastasivat seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutorointiin kuuluu ja mitä siitä jäi mieleen? Millaista ohjelmaa uusille opiskelijoille järjestettiin? Miten uudet opiskelijat tutustutettiin kampusalueeseen, kun sisäänpääsy yliopiston tiloihin oli rajallinen? Miten tutorointi onnistui? Vaikeuttivatko koronarajoitukset tutorointia? Mitä opit tutoroinnista?
Alta voit lukea tuutorien vastaukset kysymyksiin.
Anssi:
– Tutorointiin kuuluu uusien opiskelijoiden tutustuttaminen yliopistomaailmaan, ryhmäyttäminen ja opintojen käynnistäminen. Mieleen jäi mukavat iltamat ja muut ohjelmanumerot.
– Pilteille järjestimme tutustumisleikkejä, yhteistä ruokailua, opetustuokiota yliopiston tietojärjestelmistä, kampuskierrosta (+YTHS), piknikkiä ja vapaamuotoista iltaohjelmaa. Lisäksi veimme piltit muun muassa Study in Turku -messuille ja TYY:n kierrokselle. Orientaatioviikon aikoihin oli myös Humanitaan pilttipiknik, Germanican hallituksen esittäytyminen, Germanican pilttibooli ja sitten myöhemmin vielä itse Pienten kielten kastajaiset. Lisäksi autoimme hoitamaan esimerkiksi opiskelijakortin tai bussikortin hommaamisessa.
– Tiloissa pienen ryhmän vuoksi pystyimme käymään kaikki samanaikaisesti. Ajallisesti kuitenkin emme viettäneet sisällä paljoakaan aikaa, vaan suurin osa ohjelmasta järjestettiin (sateesta riippumatta) ulkona. Pääsimme kuitenkin näkemään tärkeimmät rakennukset ja systeemit (kuten Exam-tenttiakvaariot) sisältäkin päin. Sisällä pidimme kaikki maskia ja huolehdimme perushygieniasta.
– Omasta mielestäni, olosuhteisiin nähden, tutorointi onnistui hyvin. Oli hienoa nähdä, kuinka uusi joukko ihmisiä ryhmäytyy ja saa kiinni yliopistomaailmasta.
– Koronarajoituksista johtuen sisätiloissa ei saanut järjestää toimintaa, joten vietimme suurimman osan ohjelmasta ulkona. Tähän oli aina säävaraus, sillä juuri orientaatioviikon aikana satoi paljon.
– Olen oppinut, kuinka tärkeää on yhteinen ja erilainen ohjelma, kun uudet opiskelijat ryhmäytyvät. Pitää myöskin osata lukea ryhmää sen verran, minkälainen ohjelma sopii ja ei sovi. Olen itsekin oppinut enemmän yliopiston tietojärjestelmistä ja systeemeistä, kun niistä on pitänyt kertoa muille.
Nuppu:
– Tutoroinnin tavoitteena on auttaa uusia opiskelijoita pääsemään mahdollisimman hyvin sisään yliopistomaailmaan. Tuutorit ovat uusien opiskelijoiden apuna kaikessa ja vastaavat olennaisiin kysymyksiin. Tutoroinnin myötä opiskelijat toivottavasti tutustuvat toisiinsa ja saavat mukavan ja sujuvan alun yliopisto-opinnoille.
– Ohjelmaan, jonka järjestimme pilteille, kuului paljon tutustumista ja vapaamuotoista ajanviettoa, lukujärjestysten tekemistä ja eri järjestelmiin tutustumista, yliopisto- ja kaupunkikierrokset, Germanican hallitusesittäytyminen ja Study in Turku -messut.
– Koronarajoituksista huolimatta pääsimme onneksi käymään monissa yliopiston tiloissa pikaisesti sisällä, kun esittelimme niitä pilteille.
– Tutorointi onnistui tosi hyvin, koska piltit olivat ihanan aktiivisia ja lähtivät mukaan meidän järjestämiin juttuihin! Saimme pilteiltä hyvää palautetta tutoroinnista.
– Koronarajoitukset vaikeuttivat tutorointia aika paljon. Emme voineet olla sisätiloissa ja sää oli monena päivänä tosi huono, joten ulkona oli vähän ikävää olla. Olisi ollut helpompaa toteuttaa tutorointia ilman koronarajoituksia, mutta selvisimme kuitenkin hyvin tässäkin tilanteessa!
– Tuutorina toimiessa saa hyvää kokemusta ryhmän ohjaamisesta ja erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Kuitenkin tutorointi oli ennen kaikkea erittäin hauskaa ja nautin itse joka hetkestä! Tutorointi oli myös hyvin palkitsevaa.
Tua:
– Tutorointiin kuuluu mm. tutustuttaa uudet opiskelijat yliopiston maailmaan, kampusalueeseen, sekä toisiin samaan aikaan aloittaneisiin oppiaineen opiskelijoihin. Mieleen jäi mahtava porukka, jotka uuden edessä uteliaina ottivat osaa orientaatioviikkojen ohjelmaan.
– Pilteille järjestettiin erilaisia illanistujaisia, mm. pilttipiknik ja pilttibooli, kaupunkikierros, kampuskierros ja ainejärjestön hallituksen esittäytyminen.
– Kiersimme pilttien kanssa kampusalueen ja kävimme rakennukset läpi. Sisätiloissa sai käydä, mutta turhaa oleskelua ja toisia ryhmiä tuli välttää.
– Tutorointi onnistui mielestäni hyvin, uudet piltit oppivat tuntemaan toisensa, ja muutaman kanssa keskusteltuani on palaute ollut positiivista ja yhteisistä tekemisistä ja tapahtumista on pidetty.
– Koronarajoituksien vuoksi yliopiston sisätiloissa ei saanut oleskella ja tästä syystä kaikki tapaamiset järjestettiin ulkona. Siksi olikin lähes irvokasta, kuinka kesän hellejaksojen jälkeen orientaatiojakson aikana satoi vettä lähes päivittäin ja lämpötila oli hädin tuskin +10 asteen paremmalla puolella. Asenne ratkaisee -mentaliteetilla emme välittäneet säästä ja piltitkin osallistuivat valtavan suurella joukolla. Siitä heille iso sydän ja kiitos! <3
– Olen oppinut organisointia sekä uusien, jo aikuisten, ihmisten tutustuttamista / ryhmäyttämistä toisiinsa. (Aikaisempaa kokemusta minulla on lähinnä lasten parissa toimimisesta.)
Die jungen Journalistinnen und Journalisten des Y-Kollektiv machen spannende Dokumentationen über das Leben und die Welt. Sie sagen selbst auf YouTube über sich, dass ihre Dokumentationen nicht immer objektiv, aber immer ehrlich sind. In jedem Fall sind sie sehr spannend anzusehen. Hier findest du sie auf YouTube:
Dieses Magazin erscheint als Heft alle drei Monate. Wenn man in Deutschland wohnt, kann man es kostenlos bei der Bundeszentrale für politische Bildung abonnieren. In jeder Ausgabe geht es um ein Thema aus Gesellschaft oder Politik.
Wenn man in Finnland wohnt, geht das zwar nicht, aber online kann man die Artikel trotzdem lesen. Hier geht es direkt zur Internetseite von „fluter“ und hier findest du den „fluter“ auf Instagram. Außerdem kann man auf dem YouTube-Kanal des Magazins spannende Videos zu ganz unterschiedlichen Themen finden.
Der Herbst kommt, die Tage werden kürzer und es wird Zeit, es sich wieder mal ein bisschen gemütlich zu machen. Hier kommt ein Filmtipp für das Wochenende oder die unterrichtsfreie Woche: Das Drama Berlin Alexanderplatz orientiert sich an dem gleichnamigen Roman von Alfred Döblin, der schon 1929 erschien und ein großer Erfolg war.
Im Gegensatz zum Roman spielt die Handlung dieses Films aber in der Gegenwart. Im Mittelpunkt steht Francis, ein illegaler Einwanderer aus Guinea-Bissau, de versucht, sich in Berlin ein Leben aufzubauen. Der Film erzählt die Lebens- und Liebesgeschichte von Francis weit weg von seiner Heimat. Aber was ist eigentlich Heimat?
