Uusi Aura julkaisi tiistaina 11. joulukuuta 1917 nuorten osastollaan runon Vapaa Suomi! Sen kirjoittajaksi kerrottiin ”11-vuotias partiotyttö E. S.” Jos kirjoittaja todella oli 11-vuotias, hän oli syntynyt vuonna 1906 ja elänyt nuoren elämänsä autonomian ajan lopun tiukkenevien sensuuriolojen keskellä. Vapaus mainitaan runossa seitsemän kertaa, ja säkeissä korostuvat yön ja orjuuden väistyminen sekä ”ihanan ajan” koittaminen. Suomi ...
Maanantaina 10. joulukuuta 1917 kaikki sanomalehdet käsittelivät Turun sos.-dem. kunnallisjärjestön kokousta, joka oli ollut edellisenä päivänä. Turun Sanomat kertoi tapahtumista otsikolla”Turun pakkotila”. Kokous oli päätynyt pitämään maaherra Collania yhä edelleen vangittuna, vaikka ympäröivät Varsinais-Suomen kunnat olivat esittäneet uhkavaatimuksensa ja vaatineet maaherran vapauttamista tiistaihin mennessä. Kokous totesi, ettei ”vaatimus anna aihetta toimenpiteisiin”. Merkittävä läpimurto oli kuitenkin ...
Sunnuntaina 9. joulukuuta 1917 joululahjamainokset tulivat toden teolla sanomalehtien palstoille. Niukkuuden keskellä elettiin, mutta osalla kaupunkilaisista oli epäilemättä varaa hankintoihin. Itsenäisyysjulistus oli myös vahvistanut uskoa tulevaan, mikä edisti kulutuskulttuuria. Fredrik Forss mainosti joulun tuloa samanaikaisesti useissa lehdissä. Åbo Underrättelserissä julkaistiin suuri mainoskuva, jossa Forssin liike näyttäytyy modernin elämän tyyssijana. Automobiilejakin on pysäköity liikkeen eteen, ja ...
Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6. joulukuuta. Päivä oli taitekohta myös maarialaiselle Edith Westerlundille, joka oli samana päivänä purkanut kihlauksensa Rafael Almin kanssa. Varmaankin tapaukseen liittyi myrskyisiä tunteita, sillä Westerlund ilmoitti suhteen päättymisestä sanomalehdessä, Uudessa Aurassa lauantaina 8. joulukuuta 1917. Todennäköisesti Rafael Alm oli sama henkilö, joka oli joutunut virkavallan kanssa tekemisiin useita kertoja menneiden vuosien ...
Suomi oli julistautunut itsenäiseksi. Perjantaina 7. joulukuuta 1917 Uusi Aura kehotti kaikkia turkulaisia nostamaan lipun salkoon. Samalla lehtiuutinen paljastaa kuvaavasti sen, ettei yhtä kansallista tunnusta ollut olemassa. Osalla kaupunkilaisista oli punataustainen leijonalippu, osalla jo sinivalkoinenkin. Lehti kehotti kaupunkilaisia juhlimaan: ”Suomen itsenäiseksi julistamisen johdosta on laajoissa piireissä paikkakunnallamme herännyt ajatus tämän päivän viettämisestä kansallisena juhlapäivänä, jonka ...
Torstai 6. joulukuuta 1917 valkeni Turussa pilvisenä. Etelätuuli piti lämmön plussan puolella, ja illalla mittarissa oli melkein kolme astetta. Arkipäivän kiireet olivat edessä. Tiedossa oli, että eduskunta käsittelisi Helsingissä senaatin antamaa itsenäisyysjulistusta, mutta tiedot ratkaisusta olivat lehtien palstoilla vasta seuraavana aamuna. Tieto siitä, että eduskunta oli hyväksynyt julistuksen äänin 100–88, varmaankin kiiri Turun kaduilla jo ...
Kaikki Turun sanomalehdet julkaisivat 5. joulukuuta 1917 senaatin edellisenä päivänä antaman itsenäisyysjulistuksen sisällön. Eduskunnassa asia olisi käsittelyssä seuraavana päivänä. Samaan aikaan kun jännitettiin, miten itsenäisyysjulistuksen sanat – kohtalon ottaminen omiin käsiin – toteutuisivat, Varsinais-Suomessa tunnelma oli kireä. Lakkoviikon jäljiltä maaherra Collan oli yhä vangittuna, ja ympäröivät maaseutukunnat kiristivät otettaan Turusta. Turun Sanomat julkaisi uutisen ”Onko ...
Joulukuun alussa kysymys Suomen itsenäisyydestä ja hallitusmuodosta tiivistyi. Svinhufvudin hallitus oli ryhtynyt ripeasti toimeen, rakentanut peruslakikomitean mietinnön varaan ja neuvotellut eduskuntaryhmien kanssa. Uusi Aura kirjoitti 4. joulukuuta 1917: ”Kurjalta on menneinä viikkoina näyttänyt meidän itsenäisyytemme kohtalo; sentähden täytyy pienintäkin oiretta parempaan tervehtää ilolla. Ovatko oikeassa ne, jotka katsovat kansamme etsikkoajan lopullisesti hukatuksi vai olisiko meissä ...
Pietarin tapahtumista kerrottiin lehdistössä säännöllisesti. Turun Sanomat julkaisi 3. joulukuuta 1917 ruotsalaisesta Aftonbladetista kopioidun haastattelun otsikolla ”Pietari bolsevikien käsissä. Erään ruotsinmaalaisen kokemuksia”. Se oli silminnäkijän kertomus lokakuun vallankumouksen tapahtumista, ja samalla se välitti turkulaisille kuvaa siitä, että paluuta menneeseen tuskin oli enää odotettavissa. Haastattelun kohde oli johtaja J. F. Edström, joka oli hiljattain palannut Pietarista. ...
Ensimmäistä adventtia vietettiin vuonna 1917 sunnuntaina 2. joulukuuta. Olot olivat ankeat, ja huoli tulevaisuudesta kaikkien mielessä. Turun Sanomien sunnuntailiitteessä oli tavan mukaan paljon puuhasteltavaa lapsille, tarinoita ja tehtäviä, ja myös joulun läheisyyttä käsiteltiin lyhyesti kirjoituksessa ”Lapset, joulu lähenee!” Sen keskeinen sisältö oli varautumisessa siihen, että niukkuuden keskellä joululahjoja ei kenties olisi odotettavissa aiempien joulujen tapaan: ...