Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt Esplanadille ottamaan voittajat vastaan. Elokuva on nähtävissä kokonaisuudessaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elävä muisti -palvelussa. Voitonparaatista tehtiin ...
Toukokuussa 1918 sanomalehdistössä julkaistiin päivä päivältä yhä enemmän kaupungin huvielämään liittyviä ilmoituksia. Sotauutisten lomassa Åbo Underrättelser oli jo 2. toukokuuta kertonut newyorkilaisesta elokuvateatterin omistajasta, joka oli keksinyt ”tuoksuvat elokuvat”. Esityssalia tuoksutettiin aina sen mukaan, mitä valkokankaalla nähtiin. Jos elokuvateatterissa esitettiin esimerkiksi kuvaa Tirolista, saliin tulvahti alppiorvokin tuoksua. Kaukaisilla mailla oli omat symboliset tuoksunsa. Esimerkiksi Espanjaan ...
Varatuomari Gustaf Plathin oli rakennuttanut Turkuun vuonna 1913 elokuvateatterin, joka toimi osoitteessa Yliopistonkatu 29 nimellä Casino purkamiseensa, vuoteen 1957, asti. Sali oli 600-paikkainen, ja elokuvien ohella siellä nähtiin niin teatteria kuin operettiakin. Sisällissodan aikana keväällä 1918 Casinossa kuultiin elokuvaesitysten aikana orkesterisäestystä, ja sali oli kiistatta kaupungin hienoimpia. Sosialisti ilmoitti 11. maaliskuuta 1918 Casinon ohjelmistosta, jossa ...
Vuonna 1918 18. helmikuuta oli maanantai. Sosialistin kirjallisuus- ja taide-palstalla ilmestyi arvioita viikonlopun teatteriesityksistä. Jo aiemmin ensi-iltansa saaneesta operetista Sodoma ja Gomorra lausuttiin lehdessä seuraavaa: ”Näytteleminen oli varmistunut huomattavasti ensi kerrasta ja valmisti teatteri tällä esityksellään jälleen yleisölle iloisen illan, – tervetullut vaihtelu, muuten, näin vakavana aikana. Yleisö oli suorastaan haltioitunut esityksestä”. Sosialisti kirjoitti lyhyesti ...
”Kuuletteko? — Ajan suuri kinematografikone surisee. Valkealla kankaalla kuvat vaihtelevat taukoamatta. Alussa hitaasti, hämärinä, katkonaisina. Hetkinä vuosituhannet. Sitten kiihtymistään kiihtyy nopeus. Selvenemistään selvenevät kuvat. Enenemistään enenee kuluvan hetken huimaava vauhti kuvan kiidättäen kuvan jälkeen, kunnes kerran valo sammuu.” Näin kirjoitti nimimerkki Olli uudessa aikakauslehdessä nimeltä Nykyaika ja jatkoi: ”Se ohjelma, joka Suomen kansalle menneen vuoden ...
Pyhien päätyttyä arki pyörähti käyntiin, ja sen merkkinä myös uudet elokuvat tulivat turkulaisiin teattereihin. Uusi Aura julkaisi 27. joulukuuta 1917 elokuvateatteri Casinon ilmoituksen, jonka mukaan samana iltana nähtäisiin neljä uutta numeroa. Ensimmäisenä oli luvassa viisiosainen ”nykyhetken rakkausdraama” Elämän pirstaleet. Sen jälkeen esitettiin yksikelainen lyhytelokuva Mies ilman käsivarsia, ”filmi, joka näyttää miten ihminen hyvin voi tulla toimeen ilman ...
Joulukuun 12. päivänä 1917 kerrottiin, miten Saksassa ja Ruotsissa oli reagoitu Suomen itsenäistymiseen. Samaan aikaan kun kansainväliseltä yhteisöltä saatiin positiivisia signaaleja, Varsinais-Suomessa levottomuudet jatkuivat. Raisiossa punakaartilaiset olivat hätyytelleet kaupungista tullutta maanviljelijää, jolla oli mukanaan puolitoista kiloa voita, ja he olivat myös ampuneet kolme laukausta browningillaan, mutta maanviljelijä oli ehtinyt karkuun. Ensimmäisen maailmansodan taisteluista kerrottiin muun ...
Veistämöntorilla huhtikuussa 1916 avatussa elokuvateatteri Tangossa Pakkarinkatu 3:ssa esitettiin 20. lokakuuta 1917 neliosainen elokuva Olen keisari, olen orja, olen mato, olen Jumala ja vielä ylimääräisenä repäisevä filmipila Avioon velaksi. Illan päänumero Olen keisari, olen orja, olen mato, olen Jumala oli venäläisen elokuvan mestarin Jevgeni Bauerin teos, joka ei ole säilynyt tähän päivään. Elokuvateatteri Tangossa oli ...
Charles Chaplin oli valkokankaan valovoimaisimpia tähtiä 1910-luvulla. Hänen lyhytelokuviaan nähtiin kaikkialla, myös Suomessa, jossa yleisö osoitti suosiotaan mutta samaan aikaan koomikon huumoria pidettiin huonotapaisena ja nuorisolle haitallisena. Åbo Underrättelser mainosti 14. lokakuuta 1917 elokuvateatteri Casinon näytöstä, jonka alussa nähtiin kauden ”suurin naurujuhla”, Chaplinin elokuva Charlie otetaan väkisin laivamieheksi (Shanghaied, 1915), jonka nimi mainoksessa on Charlie ...