Lauantaina 11. toukokuuta 1918 Turussa oli monenlaisia huvituksia. Ravintola Samppalinna oli keväisen huvittelun kehtoja, ja luvassa oli elävää musiikkia, varsinkin sään salliessa! Turun Sanomien ilmoituksessa todettiin, että soittoa oli ”kauniin sään sattuessa tänään lauant. 5–8 ja huomenna sunnuntaina 3–7”. Samana päivänä oli luvassa myös ”musikaalinen ilta” Akatemiatalon juhlasalissa klo 18. Konsertti toteutettiin valkokaartin hyväksi, mutta ...
Elämä Turussa jatkui suhteellisen rauhallisena helmikuun alkupäivinä. Turun Työväen Teatteri esitti 7. helmikuuta 1918 operetin Sodoma ja Gomorra. Sen oli säveltänyt Emil Kauppi, ja laulujen sanat oli sepittänyt laulaja Väinö Sola. Pohjana oli lehtitietojen mukaan ”ulkomainen huvinäytelmä”, joka oli sovitettu Suomen oloihin. ”Farssi-operetiksi” kutsuttu teos oli tullut ensi iltaan jo 12. tammikuuta 1918, ja se ...
Turun Sanomat julkaisi 20. tammikuuta 1918 ”Suomalaisten jääkärien marssin” sanat. Lehden mukaan kappale oli ”esitetty ensi kerran eilen Helsingissä pidetyssä ylioppilasjuhlassa Suomen itsenäisyyden johdosta”. Kyse oli Jean Sibeliuksen säveltämästä Jääkärimarssista, vaikka Turun Sanomat ei säveltäjän nimeä maininnutkaan. Sanat oli kirjoittanut jääkäri Heikki Nurmio, joka osallistui Kuurinmaalla jääkäreiden kilpailuun parhaasta marssilaulun tekstistä. Nurmio voitti kilpailun, ja ...
Keskiviikkona 9. tammikuuta 1918 turkulaisilla oli mahdollisuus mennä ”Gluntti-konserttiin” Palokunnantalolle klo 20. Lippuja myytiin etukäteen Edgrenin kirjakaupassa, mutta varmasti salissa oli vielä tilaa, sillä Uuden Auran ilmoituksen mukaan niitä saisi vielä ovelta. Aikalaisille ”Gluntti-konsertin” käsitettä ei tarvinnut kertoa tämän seikkaperäisemmin: yleisö tunsi ruotsalaisen Gunnar Wennerbergin (1817–1901) laulusarjan Gluntarne, jonka lauluja oli suomeksi totuttu kutsumaan ”glunteiksi”. ...
Sunnuntaina 16. joulukuuta 1917 Mikaelinkirkossa konsertoi nuori urkuri Mauno Suomi. Hän oli syntyisin Turusta ja opiskellut aluksi kotikaupunkinsa urkukoulussa. Parhaillaan Suomi täydensi opintojaan Helsingissä Oskar Merikannon johdolla. Myöhemmin hän toimi Tampereen tuomiokirkon urkurina 1926–1955 ja oli myös Tampereen musiikkiopiston ensimmäinen rehtori. Lehdet olivat mainostaneet konserttia jo päiviä aiemmin ja koettaneet saada turkulaista yleisöä rientämään joukolla ...
Suomi oli julistautunut itsenäiseksi. Perjantaina 7. joulukuuta 1917 Uusi Aura kehotti kaikkia turkulaisia nostamaan lipun salkoon. Samalla lehtiuutinen paljastaa kuvaavasti sen, ettei yhtä kansallista tunnusta ollut olemassa. Osalla kaupunkilaisista oli punataustainen leijonalippu, osalla jo sinivalkoinenkin. Lehti kehotti kaupunkilaisia juhlimaan: ”Suomen itsenäiseksi julistamisen johdosta on laajoissa piireissä paikkakunnallamme herännyt ajatus tämän päivän viettämisestä kansallisena juhlapäivänä, jonka ...
Sotauutisten ja poliittisten jännitteiden lomassa turkulaisia houkuteltiin konserttiin Palokunnantalolle. Illan konsertissa esiintyi Elise Popowa. Ilmoitus luonnehti tulevaa konserttia ”helppotajuiseksi”. Ohjelmaan sisältyi Sibeliusta, Griegia, Puccinia, Chopinia ja sen oli tarkoitus päättyä Schubertin ”Sotilasmarssiin”. Seuraavan päivän lehdet arvioivat konsertin. Samana päivänä tiistaina 6.11.1917 Åbo Underrättelser kutsui ihmisiä viettämään juhlavaa Svenska Dagenia Tuomiokirkossa. Konserttien ja juhlinnan vastapainoksi Sosialisti ...
Uusi Aura ilmestyi 15. lokakuuta 1917 vain kahden sivun mittaisena, mutta pieneen tilaan mahtui koko elämän kirjo, niin paikkakunnan kuin kotimaankin tapahtumia, arkielämää Turussa, ja tietoja sotatantereilta. Lehti kertoi, että uusi eduskunta oli kutsuttu koolle 1. marraskuuta. Jokioisissa oli sattunut ”häikäilemätöntä rosvoutta” ja Aurassa oli arvoesineitä varastettu. Jotain hyvääkin oli aihetta nostaa esiin. Löytötavaraosastolla kerrottiin ...
Huvituksia oli syksyn 1917 Turussa tarjolla lähes päivittäin. Elokuvaesitysten ohella oli tarjolla operetti- ja teatteriesityksiä sekä iltamia. Sosialisti–lehti ilmoitti 10. lokakuuta useista odotettavissa olevista ja lukijoita kutkuttavista huvitilaisuuksista. Turun vene- ja laivatyöntekijöiden ammattiosasto järjesti lehden hyväksi ”hauskan iltaman” Tarmon talolla. Ohjelmassa oli soiton ja kuplettilaulun lisäksi runo, nähtävästi vain yksi, ja pilapuhe. Illan kohokohtana oli ...
Illan jo hämärtyessä 26. syyskuuta 1917 riensivät monet kaupunkilaiset Akatemiataloon, jossa oli alkamassa oopperalaulaja Greta von Haartmanin konsertti. Huvielämä oli Turussa vilkasta, vaikka olosuhteet olivat aineellisesti niukat ja poliittisesti räjähdysherkät. Greta von Haartmanin (1889–1948) nimi oli epäilemättä tuttu ainakin musiikinharrastajille. Juuri 1910-luvulla hän vakiinnutti asemansa lupaavana kotimaisena oopperatähtenä. Haartman oli opiskellut laulua Helsingissä Emmy Achtén, ...