Äänestäjän 10 käskyä

Äänestyspaikat avautuivat 1. lokakuuta 1917, kun Suomessa pidettiin kahdeksannet eduskuntavaalit. Turun Sanomat ohjeisti lukijoitaan saman päivän aamuna siitä, miten äänestyspaikalla pitää käyttäytyä. Ajoissa piti olla paikalla, ja toinen käsky evästi, mitä äänestäjän seuraavaksi piti tehdä: “Mene vaalilippuinesi varjostimen taakse, avaa lippu eteesi pöydälle ja tarkasta, ettei siinä ole mitään asiaankuulumattomia merkintöjä.” Tärkein kohta oli valinta: ...

Vaaleihin seitsemän päivää

Uusi Aura -lehti muistutti lukijoitaan 24. syyskuuta 1917 lähestyvistä vaaleista. Valmistautuminen oli näkynyt jo pidemmän aikaa sanomalehdissä, jotka julkaisivat ehdokkaitten listoja. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen siitä, että uudet vaalit tuli toimittaa. Kun vaalit lopulta toteutuivat 1.–2. lokakuuta 1917, ne olivat jo järjestyksessä kahdeksannet Suomen eduskuntavaalit. – H. S-i

Luokkataistelua maailmansodan keskellä

Turussa ilmestyi vuosina 1908–1918 ruotsinkielinen Arbetet-lehti, jonka alaotsikko vuonna 1908 oli “Sydvästra Finlands folkblad”. Vuonna 1917 se oli “Organ för Finlands Socialdemokratiska Parti”, sillä lehdestä oli vuonna 1910 tullut sosialidemokraattisen puolueen ruotsinkielisen keskusjärjestön Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattaja. Toimitus sijaitsi Taidemuseonmäen takana osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 25. Lehden viimeinen päätoimittaja oli Karl Harald Wiik, joka luotsasi toimitustyötä ...

Räätälit lakkoon

Yhteiskunnallinen epävarmuus oli syyskuussa 1917 kouriintuntuvaa. Uusia lakkoja oli ilmassa. Uusi Aura kertoi 17. syyskuuta sekä nuohoojien että räätälien lakosta. Edellisenä lauantaina räätälityöntekijät olivat Turussa sanoneet irti sopimuksensa. Vaatimuksena oli lehden mukaan 150 %:n korotus pohjapalkkoihin, jotka oli juuri edellisen kevään työselkkauksen jälkeen sovittu. – H. S-i

Kornilovin vallankaappausyritys

Etusivun uutinen turkulaisessa Sosialisti-lehdessä oli 12. syyskuuta 1917 vallankaappausyritys, jonka taustalla oli heinäkuussa Venäjän armeijan ylipäälliköksi valittu Lavr Kornilov (1870–1918). Kornilov oli kotoisin nykyisestä Kazakstanista. Hän oli osallistunut Venäjän-Japanin sotaan ja oli maaliskuun vallankumouksen jälkeen yrittänyt estää armeijan hajaantumista. Alun perin Kornilovia pidettiin ammattiupseerina, jolla ei ollut halua osallistua politikkaan, mutta elo-syyskuussa hän vakuuttui entistä ...

Postikonttori myllerryksessä

06. syyskuu 2017 Lakot, Politiikka 1
Turun postitalossa Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa kuohui torstaina 6. syyskuuta 1917. Postin kulku oli ollut jo muutaman päivän seisahduksissa: kirjeitä ja paketteja ei kannettu eikä niitä otettu vastaan. Työntekijät olivat aloittaneet lakon jo tiistaina ja vaativat, että postimestari Elis Urpola pitää välittömästi pidättää tehtävästään. Posteljoonit olivat esittäneet vastalauseen Urpolaa kohtaan, syistä, jotka liittyivät tämän toimintaan ...

Nikolai Romanovin kohtalo

Sunnuntaina 2. syyskuuta 1917 Turun Sanomat kertoi lukijoilleen “ent. keisarin” Nikolai Romanovin kohtalosta. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen tsaariperhettä pidettiin vankina Aleksanterin palatsissa Tsarskoje Selossa, mutta ajatuksena oli toimittaa tsaariperhe ennen pitkää ulkomaille. Kun Turun Sanomien kuva julkaistiin, pääministeri Aleksandr Kerenski oli jo ehtinyt siirtää Romanovit Tobolskiin Siperiaan. Uutisen mukaan Nikolai Romanov oli vain tyytyväinen, kun häneltä ...