Joulukuun alussa kysymys Suomen itsenäisyydestä ja hallitusmuodosta tiivistyi. Svinhufvudin hallitus oli ryhtynyt ripeasti toimeen, rakentanut peruslakikomitean mietinnön varaan ja neuvotellut eduskuntaryhmien kanssa. Uusi Aura kirjoitti 4. joulukuuta 1917: “Kurjalta on menneinä viikkoina näyttänyt meidän itsenäisyytemme kohtalo; sentähden täytyy pienintäkin oiretta parempaan tervehtää ilolla. Ovatko oikeassa ne, jotka katsovat kansamme etsikkoajan lopullisesti hukatuksi vai olisiko meissä ...
Pietarin tapahtumista kerrottiin lehdistössä säännöllisesti. Turun Sanomat julkaisi 3. joulukuuta 1917 ruotsalaisesta Aftonbladetista kopioidun haastattelun otsikolla “Pietari bolsevikien käsissä. Erään ruotsinmaalaisen kokemuksia”. Se oli silminnäkijän kertomus lokakuun vallankumouksen tapahtumista, ja samalla se välitti turkulaisille kuvaa siitä, että paluuta menneeseen tuskin oli enää odotettavissa. Haastattelun kohde oli johtaja J. F. Edström, joka oli hiljattain palannut Pietarista. ...
Uusi Aura julkaisi 28. marraskuuta 1917 tiedon, että “ensimmäinen eduskuntamme asettama hallitus” oli vannonut valansa. Edellisenä päivänä oli aloittanut Pehr Evind Svinhufvudin senaatti, josta tuli lopulta itsenäisen Suomen ensimmäinen hallitus. Ns. itsenäisyyssenaattiin kuuluivat P. E. Svinhufvudin lisäksi Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, Alexander Frey, Kyösti Kallio, O. W. Louhivuori, Eero Pehkonen, Heikki Renvall, E. ...
Syksyn jännitteiden keskellä itsenäisyyden ajatus kirvoitti yhä enemmän puheenvuoroja. Åbo Underrättelser julkaisi 24. marraskuuta 1917 nimimerkin Hr Z. kirjoituksen “En poetisk nations drömmar”. Kirjoitus alkaa toteamalla, että Suomen kansa on epätavallisessa määrin runollisesti lahjakasta! Kansa ei ole vain luonut Kanteletarta ja Kalevalaa, vaan maassa on runsaasti runoilijoita. Koko kansakunnan elämää leimaa runollisuus, sen ajattelu- ja ...
17.11.1917 oli lauantai. Yleislakko jatkui ja tiedonkulku oli hyvin satunnaista. Turun Sosialidemokraattisen järjestön johtavan komitean Tiedonantolehti oli edelleen ainoa kaupungissa julkaistu painate. Tiedot olivat nyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös muualla Suomessa painotalot olivat hiljentyneet ja koko maassa ilmestyi tuona päivänä vain 12 lehteä tai tiedonantoa, Ahvenanmaa mukaan lukien. Turun tiedotukset ovat nopeasti, jopa hätäisen ...
16.11. Kaksi päivää sitten alkanut yleislakko jatkui edelleen. Tapahtumien kulusta kerrottiin lehdissä vasta jälkeenpäin, sillä lakon ensimmäisinä päivinä suurimmat lehdet eivät ilmestyneet. Tiedonantoja, määräyksiä ja kehotuksia voidaan lukea Turun Sosialidemokraattisen järjestön johtavan komitean Tiedonantolehdestä, joka on kuitenkin vain yhden sivun mittainen, mutta ainoa tuona päivänä Turussa ilmestynyt painate. Voi vain arvailla, millä tavoin kaupunkilaiset ovat ...
Marraskuun puolivälissä 1917 suomalainen yhteiskunta natisi liitoksissaan. Ruokaa oli entistä vähemmän, säännöstely kiristyi, lakot ja mellakat yleistyivät. On arvioitu, että vuoden 1917 aikana Suomessa oli lähes 500 lakkoa, jotka vaikuttivat arkipäivän sujuvuuteen ja kertoivat yhteiskunnallisen tietoisuuden vahvasta kasvusta. Elämä seisahtui koko maassa 14. marraskuuta, kun yleislakko alkoi. Se pysäytti myös sanomalehtien toiminnan, eikä torstaina 15. ...
Turussa julkaistiin vuonna 1917 ruotsinkielistä sosialidemokraattista lehteä Arbetet. Keskiviikkona 14. marraskuuta 1917 Arbetet julkaisi pikkuuutisen Aleksandr Kerenskistä (1881–1970) otsikolla “Kerenski fullständigt slagen, regering bildad”. Väliaikaisen hallituksen voimahahmo oli lokakuun vallankumouksen jälkeen paennut Pihkovaan ja pyytänyt apua kenraali Pjotr Krasnovilta. Kenraalin joukot olivat vallanneet Tsarskoje Selon 10. marraskuuta, juliaanisen kalenterin mukaan 28. lokakuuta. Kuitenkin jo seuraavana ...
Vuoden 1917 marraskuun kolmastoista päivä oli tiistai. Elintarvikepula, maidon ja voin rajahinnat sekä elintarvikkeilla keinottelun estäminen puhuttivat kaikissa Turussa ilmestyneissä lehdissä. Kaupunkilaisten ahdingosta ja epävarmuudesta huolimatta uutiset maailmalta veivät paljon palstatilaa. Tilanne Pietarissa ja Moskovassa oli epäselvä, ”Kansalaissota jatkuu Venäjällä” otsikoi Turun Sanomat. Osa tiedoista oli hyvin tarkan oloisia. Esimerkiksi Pietarin Nevskillä oli ollut sunnuntaina ...
Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentti oli etusivun uutinen Uudessa Aurassa 12. marraskuuta 1917. Siitä kerrottiin voimakkain sanakääntein, innoittuneesti ja tunteenomaisesti. Testamentti oli avattu pari päivää aikaisemmin. Uusi Aura kuvasi sitä suurisuuntaisimpana kulttuurilahjoituksena, mitä Suomessa oli milloinkaan tehty. Lehti rinnasti ja nimesi sen Suomen Nobel-rahastoksi, joka tulisi luomaan ”suuren suomalaisen siwistysrahaston tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanwalistuksen edistämistä ...