Ulla Ijäs

”…mainitsen wielä toisesta ”huutolais”-lapsesta, jolla ei kuulu olewan paljon mitään, paitaa tuskin nimeksikään, ja sama ainoa mekko koko talwen yllään; paljain jaloin pienokainen sitä paitsi nyt jo saa käwellä pihalla.” Sofia Collan kirjoitti vuonna 1909 oman kotipaikkakuntansa lehteen Parikkalan Sanomiin edellä siteeratun mielipidekirjoituksen. Collan esitti […]

”Mainitsen vielä toisesta ’huutolais’lapsesta…” Rouvasväenyhdistykset lastensuojelun varhaisvaiheissa 1800-ja 1900-lukujen taitteessa

kirjoittajalta
Viime aikoina lähinnä Twitterissä on vellonut keskustelu siitä, mitä konkreettista hyötyä tutkimuksesta on. Edes pahimmat kriitikot eivät ole löytäneet kritisoitavaa Suomen historian tutkimuksen rahoittamisesta kotimaisin verovaroin. Historiantutkimusta arvostetaan ja siitä ollaan kiinnostuneita. Koin tämän omakohtaisesti viime heinäkuussa, kun järjestin yhdessä Parikkalan kalevalaiset naiset ry:n ja […]

Kävelyretki historiaan – tutkittu tieto paikallisyhteisössä

kirjoittajalta
1
Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa

kirjoittajalta
Taloushistoriassa on perinteisesti tutkittu tavaroiden tuontia ja vientiä, eli kiinnostuksen kohteena ovat suuret volyymit. Olen väitöskirjastani asti käyttänyt puutavaraa ulkomaille vieneen Hackman & Co:n arkistoa, pääasiassa kirjeitä ja tiliaineistoa, josta aiemmat tutkijasukupolvet ovat muun muassa laskeneet yrityksen vientimääriä.  Olen pohtinut miten ajatusta esineiden ja materian […]

Suomesta Sheffieldiin – salapoliisina puutavaran reiteillä

kirjoittajalta
Tutkijan työtä pidetään usein yksinäisenä puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen työnä. Omakohtainen kokemukseni tutkijan työstä on jokseenkin päinvastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee työskentelemään ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteistyössä, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja […]

Tutkimus syntyy yhteistyössä

kirjoittajalta
Osallistuin heinäkuussa 1700-luvun Venäjän tutkimuksen Study Group for Eighteenth-Century Russia kymmenenteen kansainväliseen konferenssiin, joka oli samalla opintoryhmänä aloittaneen tutkijaverkoston 50. juhlavuosi. Konferenssi kesti lähestulkoon kokonaisen viikon ja ohjelmaa oli joka päivä aamusta iltaan. Juhlavuoden vuoksi paikalla olivat miltei kaikki kynnelle kyenneet verkoston alullepanijat ja 1700-luvun […]

1700-luvun Venäjän tutkijat kokoontuivat Strasbourgissa

kirjoittajalta
Olin mukana järjestämässä toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistä tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja vähemmistöistä. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sillä keväällä ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle […]

Maahanmuuton ja vähemmistöjen tutkijat tapasivat Turussa

kirjoittajalta
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että vappua on juhlittu jo keskiajalla 700-luvulla eläneen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivänä. Vappuun liittyi monia maanviljelykseen ja satokauteen liittyviä sanontoja ja uskomuksia. Vappuna oli tapana laskea karja ensimmäistä kertaa laitumelle pitkän talven jälkeen. Vappuna myös ihmiset siirtyivät nauttimaan ulkoilmasta, […]

Vapun juhlintaa 1800-luvun Suomessa

kirjoittajalta
6
Vietin talvisen viikon Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin Tallinnan kaupunginarkistossa. Tarkoituksenani oli selvittää millaista inventaario- ja perukirja-aineistoa sekä alioikeuden materiaalia Tallinnasta löytyisi. Erityisesti minua kiinnosti 1710-luku, jolloin koko Itämeren piiri oli muutoksen kourissa. Sota ja sitä seuranneet kulkutautiepidemiat laittoivat ihmiset liikkeelle. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ovat […]

Viron arkistoista paljastuu ylirajainen Itämeren historia

kirjoittajalta