Ajankohtaista


Monella suomalaisella meinasi lokakuussa mennä päiväkahvi väärään kurkkuun lokakuussa, kun Museoviraston tiedottaessa suunnitelmasta sulkea neljä tunnettua museokohdetta toistaiseksi rahoitusleikkausten vuoksi. Samalla väläytettiin, ettei Kansallismuseota aiemmasta suunnitelmasta poiketen ehkä voida avata peruskorjauksen ja laajennusosan rakentamisen valmistuessa vuonna 2027. Uutista seurasi kiivaita kannanottoja eri tahoilta. Sulkemisten vaihtoehdoksi […]

Museonäyttelyn kulisseissa


Tänään perjantaina 8.11.2024 tulee kuluneeksi 285 vuotta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanin syntymästä. H. G. Porthan oli Turun kuninkaallisen akatemian kirjastonhoitaja sekä runouden ja kaunopuheisuuden professori vuodesta 1777 aina kuolemaansa 1804 asti. Porthania pidetään muun muassa kriittisen ja lähdelähtöisen historiankirjoituksen isänä Suomessa. Hänet muistetaan […]

Porthanin muisto elää Turussa


Suomalaisen tunnistaa muilla mailla usein muovinkappaleesta, joka roikkuu takista, repusta tai käsilaukusta. Se saattaa olla Pikku Myyn muotoinen tai kantaa jonkin yrityksen logoa. Heijastinhan se siinä. Yhdysvaltalainen kirjailija Howard Shernoff nosti pari vuotta sitten julkaistussa tarinakokoelmassaan heijastimet todisteeksi suomalaisten yhdenmukaisuutta ja turvallisuutta korostavasta kulttuurista. Hän […]

Heijastimet heilumaan – vaikka väkisin



Historian uudenlainen digitaalinen esittäminen on viime vuosina saanut mitä erilaisimpia muotoja ja teema on ollut esillä myös Turun Historian ja tulevaisuuden museo -hankkeessa. Monen tuoreessa muistissa on varmasti Turku 1827 -virtuaalimaailma tai Hyvinkään asemasta tehty sivusto, jotka molemmat ovat keränneet osakseen ihastuneita katseita. Lisäksi Digimuseossa […]

Väritettyjä kuvia Turun historiallisesta huvielämästä


1
”Lämpötila oli nollan tietämissä. Maaliskuu 1837 oli puolessa välissä, mutta keväisemmät säät antoivat vielä odotuttaa itseään. Viipurin linnan portinpielessä hytisi melkoinen pelätti mieheksi. Jalkoihin oli taottu paksut rautakahleet, joiden painoa hän kannatteli vyötäisille kiinnitetyllä nahkavyöllä.” Mies oli Carl Grandell (s. 1793, k. viimeistään 1848), alun […]

Wäärentäjä Grandell saa päivänvalon


Elokuun alkupuolella karjalaisten aktivistien antifasistinen Rushkiemustu-kollektiivi töhri Helsingissä Elias Lönnrotin patsaan kirjoittamalla sen jalustaan ”kolonialisti”. Kollektiivi kertoi tekonsa motiivina olleen osoittaa, että Elias Lönnrot omi, käytti ja muovasi oman mielensä mukaan karjalaista kulttuuriperintöä suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineeksi. Kollektiivin mukaan Lönnrot on pitkälti vastuussa siitä, että […]

Kiista Kalevalasta ja kansallisen historiakäsityksen myytit



Mitä tutkija tekee, kun tutkimusaineisto herättää vaikeita tunteita, tuntuu raskaalta tai kuormittaa? Näihin kysymyksiin olemme havahtuneet, kun olemme tutkineet Suomen historian ja sosiaalityön yhteishankkeessa lasten ja nuorten köyhyyskokemuksia 1800-luvulta nykypäivään. Lapsiköyhyyden kaltaisen teeman parissa ei ole aina helppo työskennellä, ja lasten ja nuorten elämässään kohtaamat […]

Tutkija raskaiden aiheiden äärellä: raportti Tuska-seminaarista


On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen euroopan ja maailmanhistoria – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä […]

Sata vuotta sitten: Suomen ja yleisen historian erkaantumisen hetket ja ...


Lukiessa tyttökoululaisen ystäväkirjan kirjoituksia 1900-luvun alkuvuosilta, ilmaisu ’Suomen lapsi’ toistuu; suomalaisuus solmiutui kokemukseen identiteetistä. Koulutoverit, opettajat ja sukulaiset kirjoittivat runon toisensa viereen rakentaen ymmärrystä ajastaan ja yhteisöstään. Ystäväkirjan pienessä palassa menneisyyttä oli kansalaisuuden rakentamiselle tyypillisiä aineksia. Sivistyksen arvostuksesta kertoi paikka, koulunpenkki, jossa ystäväkirjaa kirjoitettiin. Kielitaistelun […]

Mitä kansalaisuus merkitsi 1900-luvun alun tytölle?