Näkökulmia

Sairastuminen vakavaan tautiin on henkilökohtainen tragedia, niin nyt kuin menneisyydessä. Esiteollisena aikana ihmisiä uhkasivat erityisesti tartuntataudit, sillä rutto, isorokko, hinkuyskä ja useat muut kulkutaudit aiheuttivat enemmistön kuolemista. Taudeilla ja niiden torjunnalla on ollut historiallisesti paitsi yksilöön liittyviä myös laajoja yhteisöllisiä vaikutuksia, jotka ovat ulottuneet niihinkin, […]

Taudit, kuri ja järjestys

kirjoittajalta
Aurajoen yläjuoksulta Halistenkosken padon yli virran mukana vyöryneet jäälautat tunnetaan Turussa edelleen nimellä Halisten ukot. Nämä ukot, Halis Herrarne, mainitaan ensimmäisen kerran Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjassa keväällä 1697, kun eräs tyttö oli menossa katsomaan niitä joen rantaan. Sanomalehteen nimitys Hallisgubbarne päätyi toukokuussa 1849. Se oli kuitenkin […]

Aurajoen jäidenlähdöt ja Halisten ukot

kirjoittajalta
Tidigt en vintermorgon den 29 januari 1834 infann sig 17-åriga pigan Eva Palin på senatstorget i Helsingfors för att inhandla två kringlor. Försäljaren Catharina Sahlberg tyckte att sedeln på 2 riksdaler specie banco som Palin överräckte henne var falsk bland annat “utaf papprets beskaffenhet och […]

Pigan Eva Palin och två kringlor

kirjoittajalta
Juhana III sinetti
Kun Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Larsson/Laurinpoika) saapui 25.9.1585 Tübingeniin opiskelemaan, hänet saatettiin kreikan professori Martin Crusiuksen eteen. Crusius, ahkera päiväkirjan kirjoittaja, merkitsi päiväkirjaansa, että tämä kunnianarvoisa vieras tuli ”Suomesta, Turun metropolista” (ex metropoli Finlandiae Abo). Hänellä oli mukanaan suosituskirje Ruotsin kuningas Juhana III:lta, ”jolle Suomi […]

Esimoderni Suomi: oliko sitä ja mikä se oli?

kirjoittajalta
1
Viimeisillään raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen äiti Elisabeth Skönberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etelälaidalla Luostarinmäen vieressä. Paikka oli Skönbergille entuudestaan tuttu, sillä siellä oli syntynyt hänen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Skönbergillä oli myös kuusivuotias tytär Amalia. Amalian ja Carlin […]

Synnytysten ja huono-osaisuuden arkea helmikuussa 1844

kirjoittajalta
Laillistettu kätilö saattoi 1700-luvulla joutua tutkimaan sukupuolten biologisia tunnusmerkkejä esimerkiksi intersukupuolisten avioliittoihin liittyneiden kiistojen yhteydessä. 1700-luvulla oli yleisesti tiedossa, että silloin tällöin syntyy lapsia, joilla on sekä naisen että miehen sukupuolisia piirteitä. Varhaismodernin ajan asiakirjoissa näitä ihmisiä kutsuttiin kaksineuvoisiksi tai hermafrodiiteiksi. Heidät tunnistettiin myös lakiteksteissä […]

Gösta vai Margareta − Intersukupuolisuuden historiaa

kirjoittajalta
Margareta Elisabet Lindegren joutui lähtemään turkulaisen rakennusmestari Ahlströmin palveluksesta vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 hänet sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlströmin mukaan Lindegren ei tullut toimeen työtovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa väkivaltainen. […]

Elämässä selviytymisen keinoja 1800-luvun Turussa

kirjoittajalta
1
Kun Turun taidemuseo keväällä 1904 avattiin, Puolalanmäelle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimmäisen viikon aikana yli 8 300 kävijää, viidennes Turun asukasmäärästä. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitkään. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimettömän lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti […]

Lahjoittajien Turku

kirjoittajalta