Näkökulmia

Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo väitöskirjansa Myyntiä varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella (1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut häntä jo pitkään. Sen tutkimiseen hän oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekemään kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski keräsi tietoja […]

Käsityöstä leivän lisää – Suomen historiaa kankureista väärentäjiin

kirjoittajalta
3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa

kirjoittajalta
Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. Äänioikeus määräytyi itse kunkin veroäyrien mukaan siten, että enemmän veroa maksavilla oli enemmän ääniä kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat […]

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa

kirjoittajalta
Euroopan komissio teki viime vuoden lokakuussa yllätystarkastukset suomalaisten metsäjättien UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Fibren toimitiloihin. Komissio epäili yhtiöitä Euroopan unionin kilpailulainsäädännön vastaisesta yhteistyöstä sellun tuotannossa. Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti myös useissa muissa unionin jäsenmaissa. Kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Sen jälkeen on kuitenkin paljastunut kymmeniä […]

Kartelleja nousee esiin aina vain

kirjoittajalta
Kohteliaat tavat tulivat Euroopassa muotiin 1700-luvulla. Ne helpottivat eri kansallisuutta olevien ja jopa eriuskoisten ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Ventovierailtakin oli sopivaa odottaa tiettyjen tapakoodien hallintaa. Samalla eurooppalainen sivistyneistö oppi kohteliaisuuden avulla selviämään vieraiden asioiden ja muukalaisten kohtaamisesta ja suvaitsemaan ihmisiä, joilla oli erilainen elämäntapa ja arvot […]

Pilkkanimi ei ole sanamagiaa

kirjoittajalta
Sunnuntai-iltana 2. heinäkuuta 1899 ranskalainen senaattori Ludovic Trarieux matkusti pikajunalla Pietarista Helsinkiin. Yhdessä eurooppalaisista tiedemiehistä ja juristeista koostuneen lähetystön kanssa hän oli yrittänyt viedä keisari Nikolai II:lle Pro Finlandiana tunnettua yli tuhannen eurooppalaisen tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajan adressia, jolla tuettiin puolen miljoonan suomalaisen samana keväänä […]

Ihmisoikeuksien puolustaja Suomen asialla: Ludovic Trarieux

kirjoittajalta
1
Viikonloppuna vietetään isänpäivää, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-elämään. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan välähdys siitä, millaista saattoi olla turkulaisen köyhän perheen elämä 1800-luvun alkupuolella. Syksyllä 1842 Turun Luostarinmäen tontille 159–160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli […]

Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä

kirjoittajalta
Suomen vanhimman edelleen toiminnassa olevan ratsastusseuran, Suomen Kenttäratsastusseuran, vuosikertomuksessa 1935 kerrotaan seuran ohjelmaan kuuluneen vuoden aikana kaksi metsästysratsastusta. Toinen niistä oli myöhäisen syksyn aamupäivänä järjestetty Hubertusratsastus, joka oli kerännyt koolle runsaasti osallistujia ympäri Helsinkiä: Viimemainittuun osallistui tälläkin kerralla 60-miehinen ratsastajajoukko, sekä seuran jäseniä että ratsastajattaria […]

Hubertusratsastus – marraskuinen ketunhäntäjahtiperinne

kirjoittajalta