1800-luku


1
Viime aikoina työmarkkinat ja työsuhteet ovat olleet ajankohtaisia, kun uutisista on saatu seurata työmarkkinoille kaavailtuja muutoksia. Samaan aikaan olen kirjoittanut maatilojen isäntien suhteesta työntekijöihinsä ja isäntien johtaman työyhteisön muutoksista 1700- ja 1800-luvuilla. Vaikka teemat ovat yhteneväisiä, työsuhteet ja työmarkkinat, joista nykyisin puhutaan, eivät sovi käsitteinä […]

Palvelussuhteita ja joutomaanantaita


Att samla gamla mynt kan vara en rätt så lukrativ sysselsättning, särskilt söka efter sällsynta och eftertraktade samlarobjekt. Vem vill inte ha så fullständig samling som möjligt? Men det är också lätt att bli bedragen ifall man inte är uppmärksam på myntets äkthet. Falska mynt […]

Falskmyntare under 1800-talet


Suomalaiset ovat kesäkansaa, usein sanotaan. Erityisesti mökkeily, grillaus ja veneily ovat lukuisten suomalaisten suosiossa ja näihin uhrataan paljon aikaa ja rahaa. Näiden juuret ovat 1800-luvun jälkipuoliskon porvarillisessa vapaa-ajan kulttuurissa, jossa kesät vietettiin kaupungin ulkopuolella sijainneessa huvilassa seurustellen ja nauttien erilaisista sosiaalisista aktiviteeteista. Kyse oli aluksi […]

Rauman kylpylaitos ja säätyläisten kesänviettoa 1800-luvun alussa



Suomi juostiin maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen voitti Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset yleisurheilun olympiakultamitalit 10 000 ja 5 000 metrin juoksuissa. Kolmannen kultansa Kolehmainen sai hieman eksoottisemmassa lajissa, eli maastojuoksussa, joka vielä 1900-luvun alussa oli erittäin suosittu olympialaji. Maastojuoksun historia juontaa juurensa […]

Terve ruumis terveessä sielussa



Tidigt en vintermorgon den 29 januari 1834 infann sig 17-åriga pigan Eva Palin på senatstorget i Helsingfors för att inhandla två kringlor. Försäljaren Catharina Sahlberg tyckte att sedeln på 2 riksdaler specie banco som Palin överräckte henne var falsk bland annat “utaf papprets beskaffenhet och […]

Pigan Eva Palin och två kringlor



1
Viimeisillään raskaana oleva 29-vuotias kahden lapsen äiti Elisabeth Skönberg hakeutui helmikuussa 1844 Turun kuumesairaalan synnytysosastolle, joka sijaitsi kaupungin etelälaidalla Luostarinmäen vieressä. Paikka oli Skönbergille entuudestaan tuttu, sillä siellä oli syntynyt hänen toinen lapsensa Carl huhtikuussa 1842. Skönbergillä oli myös kuusivuotias tytär Amalia. Amalian ja Carlin […]

Synnytysten ja huono-osaisuuden arkea helmikuussa 1844


1
Margareta Elisabet Lindegren joutui lähtemään turkulaisen rakennusmestari Ahlströmin palveluksesta vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli pestattu. Margareta oli palkattu talouteen loppuvuodesta 1849 ja jo tammikuussa 1850 hänet sanottiin irti. Rakennusmestari Ahlströmin mukaan Lindegren ei tullut toimeen työtovereidensa kanssa ja oli ajoittain jopa väkivaltainen. […]

Elämässä selviytymisen keinoja 1800-luvun Turussa