Suomen historia

Niinä yli neljänä vuosikymmenenä, joina sain opiskelijana ja opettajana työskennellä yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteisöllisyys haki monella tapaa vielä muotojaan. Henkilöstön määrä ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puolivälissä vielä siinä määrin rajalliset, että tiiviin työ- ja opintoyhteisön synnyltä puuttui monia oleellisia edellytyksiä. Historian yliopisto-opetus […]

Suomen historia työ- ja opintoyhteisönä

kirjoittajalta
2
Koulujen historianopetuksella oli erityisesti itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä merkittävä rooli isänmaallisen hengen nostattajana ja maanpuolustustahdon herättäjänä. Oppikirjat olivat tässä keskeisessä asemassa, koska ne vaikuttivat sisältönsä, asenteidensa ja jäsentyneisyytensä kautta oppilaiden tapaan ymmärtää menneisyyttä. Oppikirjojen sisältö ei kerro totuutta siitä, mitä luokkahuoneessa on opetustilanteessa kerrottu, joten […]

Venäjä-kuva Suomen historian oppikirjoissa 1920–1940-luvuilla

kirjoittajalta
Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä

kirjoittajalta
1
Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä […]

Linnan juhlat kautta aikojen

kirjoittajalta
Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä […]

Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!

kirjoittajalta
Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot

kirjoittajalta
1
Suomen historian oppiaineen lehdellä Histofriikillä on pitkät perinteet.  Kymmenet eri Suomen historian harjoittelijat ovat kesäisin kirjoittaneet, taittaneet ja kuvanneet lehteen artikkeleita. Ensimmäinen lehti on ilmestynyt vuonna 1999. Histofriikkiä ei ole tehty aivan joka vuosi. Ajat ovat muuttuneet, mutta monet asiat ovat säilyneet samana – muutokset […]

Aiemmin Histofriikissä kuultua

kirjoittajalta
1
Kirjailija Frans Emil Sillanpää julkaisi 1919 romaanin Hurskas kurjuus, jossa hän kuvaili 1857 syntyneen ja 1918 punakaartilaisena teloitetun Toivolan Jussin elämänvaiheita. Päähenkilö on fiktiivinen, mutta hänen kotipitäjästään on helposti tunnistettavissa Sillanpään kotipitäjän Hämeenkyrön paikkoja, paikannimiä ja henkilöitäkin. Toivolan Jussi eli Johan Abraham Benjamininpoika syntyy syyskuussa […]

F. E. Sillanpään Hurskas kurjuus ja Hämeenkyrön lähdeaineistojen todellisuus

kirjoittajalta
1
Kirjailijalla on kirjailijan vapaus: fiktion tenho perustuu luovaan mielikuvitukseen ja todellisuuden ja sepitetyn vapaaseen sekoittamiseen. Ylen Kulttuuricocktail-ohjelman julkaisema kirjailija Mike Pohjolan haastattelu kuitenkin hämmentää faktoihin perustuvan historiantutkimuksen ja mielikuvitukseen perustuvan historiallisen fiktion rajaviivoja. Se muuntaa fiktiota luovan kirjailijan sanan ”asiantuntijuudeksi” toimittajantyön etiikan kyseenalaistavalla tavalla. Pohjola […]

Faktan ja fiktion Kulttuuricocktail

kirjoittajalta