Aihearkisto: 1900-luku

Turku juhlii syntymäpäiviään vuonna 2029 – miksi?

Turku 800 -juhlavuoden ilmeen ja teemojen julkistamisen jälkeen mediassakin on keskusteltu, juhliiko Turku syntymäpäiväänsä oikeana vuonna. 800 vuotta tulee kuluneeksi vuodesta 1229, mutta historioitsijoiden ja arkeologien jakama käsitys on, että keskiaikainen Turku perustettiin vuoden 1300 tienoilla. Mistä vuosi 1229 siis tulee?

Näkymä nykyiseen Aurajokeen ja Turkuun. Kuva: Janne Mustonen / Turun kaupunki.

Tarkkaa Turun perustamisvuotta ei tiedetä. Lähes varmasti Turulle on perustamisen yhteydessä myönnetty kaupunkiprivilegiot, mutta tätä tai mitään muutakaan alkuperäistä asiakirjaa perustamisesta ei ole säilynyt.

Kaupungin perustamisen ja piispanistuimen siirron on pitkään nähty olleen toisiinsa kytköksissä. Jo 1500-luvulla kirjoitetussa Paulus Juustenin piispainkronikassa esitettiin käsitys, jonka mukaan Turun piispanistuin siirrettiin Koroisista nykyiselle sijainnilleen vuonna 1300. Viimeistään 1600-luvulla tämä siirto yhdistettiin Turun kaupungin perustamiseen.

Vuoteen 1229 ulottuva Turun historia on sen sijaan verrattain uusi. 1920-luvulla Turun tuomiokirkon restaurointia johtanut Juhani Rinne esitti tulkinnan, joka poikkesi aiempien ja myöhempien historioitsijoiden näkemyksistä. Rinteen mukaan paavi Gregorius IX:n vuonna 1229 antama lupa siirtää Suomen piispanistuin parempaan paikkaan viittasi siirtoon Koroisista nykyiselle tuomiokirkon paikalle. Tämä käsitys on sittemmin hylätty: Gregorius IX:n kirjeessä ei mainita paikkoja, mutta kaikki viittaa siihen, että luvan seurauksena piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin, tosin todennäköisesti vasta jonkin aikaa paavin antaman luvan jälkeen.

Rinteen tulkinnan pohjalta oletettiin, että myös kaupungin perustaminen tapahtui tuolloin, ja siksi Turku juhli 700-vuotisjuhliaan vuonna 1929. Aikainen perustamivuosi sopi itsenäisyyden alun kansakunnan rakentamisen projektiin: eri ilmiöiden juuria etsittiin mahdollisimman kaukaa menneisyydestä.

Turku syntymäpäivien viettäminen vuonna 2029 jatkaa siis sata vuotta sitten syntynyttä perinnettä.

Ajankohta ei kuitenkaan ole täysin vailla perusteita, jos kaupungin syntyä tarkastellaan prosessina yksittäisen hetken sijaan. 1200-luvun aikana ja 1300-luvun alkuun mennessä kirkon, kruunun ja kauppiaiden vaikutusvalta alkoi keskittyä Aurajoen alajuoksulle.

Vuonna 1229 paavi myönsi luvan siirtää Suomen piispanistuin parempaan paikkaan, ja se siirrettiin Koroisiin, jonne uuden piispankirkon ympärille muodostui hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Ruotsin kruunun asema lujittui, kun Turun linnan rakentaminen alkoi 1200-luvun lopulla joen suulle. Noin vuonna 1300 kehitys saavutti uuden vaiheen: Turun kaupunki perustettiin ja tuomiokirkko siirrettiin nykyiselle paikalleen. Vuoteen 1310 mennessä Turusta oli tullut sekä hiippakunnan hallinnollinen keskus että raatikaupunki, jossa porvarit valitsivat keskuudestaan hallintoa hoitavan raadin ja pormestarit.

Lähes minkä tahansa historian ilmiön takana on yksittäistä vuotta pidempi kehityskulku. Juhlikaamme siis Turun tarinan alkua hyvällä omatunnolla vuonna 2029.

Reima Välimäki

Kirjoitus perustuu Reima Välimäen ja Panu Savolaisen Turun Sanomissa 9.8.2025 julkaistuun Puheenvuoroon.

Yöjunalla Turkuun

Suomen toinen presidentti, Lauri Kristian Relander, sai kansan suussa pilkkanimen ”Reissu-Lasse”, sillä hän matkusteli niin usein. Edellinen presidentti K. J. Ståhlberg ei tehnyt yhtään ulkomaanvierailua. Relander teki niitä viisi: Viroon, Ruotsiin, Latviaan, Norjaan ja Tanskaan. Yksi ensimmäisistä kotimaanmatkoista suuntautui Suomen Turkuun.

Sunnuntaina, toukokuun kymmenentenä 1925, seisoi Turun rautatieasemalla salonkivaunu, jossa presidentti Relander oli yöpynyt saavuttuaan yöjunalla kaupunkiin edellisenä iltana. Presidentti oli saapunut huomaamattomasti, mutta kaupunki oli valmistautunut näyttävään vastaanottoon.

Kaduilla liehuivat Suomen liput, rakennusten julkisivuja koristivat köynnökset ja kansanjoukot pakkautuivat aseman tuntumaan nähdäkseen vilauksen presidentistä ja rouva Signe Relanderista. Kun virallinen seurue astui ulos vaunusta, vastaanottokomitea, jonka muodostivat Turun ja Porin läänin maaherra, kaupungin kunnallispormestari Löfman, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, tuomiorovasti Candolin sekä ensimmäisen divisionin komentaja, kenraali Åkerman, oli heitä vastassa.

Presidentti Relander tarkasti Porin rykmentin ja Turun suojeluskunnan kunniakomppanian, jonka rivit seisoivat suorina kevätauringossa. Sen jälkeen seurue suuntasi autolla Turun tuomiokirkkoon, jossa vietettiin rauhallinen hetki keskellä juhlahumua. Kirkon kiviseinät olivat todistaneet vuosien saatossa jos jonkinlaisia tapahtumia ja nyt ne ottivat vastaan nuoren tasavallan presidentin.

Kasarmilla koko Porin rykmentti oli kerääntynyt tervehtimään presidenttiä, ja taidemuseossa intendentti A. Haartman esitteli kaupungin kulttuurielämää. Tärkeä oli myös pysähdys Turun suomalaisessa yliopistossa, jossa rehtori V. A. Koskenniemi piti tervetulopuheen. Vastauspuheessaan presidentti lausui, että Turun suomalainen yliopisto on lujalla pohjalla ja että sen tehtävä on edelleen kehittää sitä suomalaista kulttuuritahtoa, joka on sen luonut.

Kuvateksti: Presidentti Relander ja seurue ruokailemassa Hamburger Börsissä Turun Sanomien valokuvassa. https://finna.fi/Record/tmk.161022574851100?sid=5115937374&imgid=2

Vierailu jatkui Åbo Akademihin, hovioikeuteen, lääninhallitukseen ja kunnan virkamiesten tapaamiseen. Vasta tämän jälkeen presidentti ehti istahtaa aamiaispöytään Hamburger Börsissä. Sieltä matka jatkui Naantalin Kultarantaan.

Päivän tapahtumista saivat nauttia myös pääkaupunkilaiset. Jo samana iltapäivänä Helsingissä nimittäin esitettiin elokuva presidentin vierailusta. Mutta ei turkulainen media jäänyt kakkoseksi: Turun Sanomien konttorin ikkunassa oli katsottavissa jo sunnuntai-iltapäivänä kymmenkunta valokuvaa ja muutamia suurennoksia presidentin vierailusta kaupungissa.

Noora Kallioniemi

Lähteet:

Iltalehti, 11.5.1925, nro 106, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1401165?page=1

Turun Sanomat, 12.5.1925, nro 6456, s. 6, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1487327?page=6

Suomen Kuvalehti, 23.5.1925, nro 21, s. 15, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889584?page=15