Turun kirkkoherra Thomas Laurentii (Thomas Larsson; Tuomas Laurinpoika) lähti vuonna 1585 hankkimaan maisterintutkintoa Saksasta. Hän päätyi Tübingenin yliopistoon, aikansa julkkisintellektuellin, kreikan professori Martin Crusiuksen oppiin. Crusius piti ahkerasti päiväkirjaa, johon hän kirjasi muistiin Thomasin kuvauksia Turusta, “Suomen metropolista”. Joitakin vuosia sitten löytämäni päiväkirjamerkinnät ovat uusi lähde 1500-luvun lopun Turkuun.
Kaupungin ja valtakunnan asioiden lisäksi Thomas kertoi katedraalikoulun toiminnasta, mikä tietysti kiinnosti humanistioppinut Martin Crusiusta. Thomasin mukaan koulussa oli tuolloin seitsemän opettajaa ja yli 700 oppilasta. Opettajamäärä vastaa tutkimuksen käsitystä, mutta oppilasmäärässä on aimo annos aikansa mainospuhetta. 1500-luvun lopussa katedraalikoulussa opiskeli arviolta 50–100 oppilasta. Opetusohjelman mallina oli humanistioppinut Philipp Melanchthonin Wittenbergissä 1520-luvulla laatima koulujärjestys, ja katedraalikoulun oppilaat pänttäsivätkin kielioppia ja puhetaitoa Melanchthonin retoriikan oppikirjasta sekä Erasmus Rotterdamilaisen teoksista kouluja varten koostetusta lyhennelmästä.
Kiinnostavia ovat Thomasin kertomat tiedot katedraalikoulun kielten opetuksesta. Latina oli edelleen koulusivistyksen perusta, ja sitä opettamaan riitti paljon pätevää väkeä. Latinaksi humanisti Martin Crusius kirjoitti päiväkirjansa, ja tuolla ajan oppineiden yleiskielellä Crusius ja Thomas todennäköisesti kävivät keskustelunsa.
Katedraalikoulussa oli kuitenkin otettu opetusohjelmaan myös uusia kieliä, mikä 1500-luvulla tarkoitti vanhoja kieliä. Koulun rehtori Jacobus Petri, suomalaisittain virsikirjan koostajana parhaiten tunnettu Jaakko Finno, osasi hieman kreikkaa ja opetti sen perusteita koulun oppilaille. Vielä kiinnostavampi on maininta siitä, että piispa Eerik Sorolainen opetti koulussa heprean alkeita.
Heprean ja kreikan opetus liittyi tietysti reformaation ja humanismin ihanteisiin tekstien, erityisesti Raamatun tutkimisesta alkukielillä. Siinä missä keskiajan raamatuntulkinta perustui latinankieliseen Vulgataan, 1500-luvun oppineet ja kääntäjät pyrkivät kreikan- ja hepreankielisten tekstien äärelle. Turun katedraalikoulu näyttää olleen Ruotsin valtakunnassa aivan eturintamassa, sillä voimassa ollut vuoden 1571 koulujärjestys ei vielä sisältänyt kreikan saati heprean opintoja, ja Raamatun alkukieliä alettiin ylipäätään Ruotsissa opettaa vasta 1580-luvulla.
Osaajat olivat kuitenkin harvassa, ja myös Thomasin opintomatkan syy oli kreikan ja heprean taitojen kartuttaminen. Hän ottikin kreikasta yksityistunteja aikansa johtavalta asiantuntijalta, Martin Crusiukselta. Siinä missä 2020-luvulla metsästetään tekoälyeksperttejä, 1580-luvulla pöhinä kävi kreikan ja heprean ympärillä.
Lisää tietoa Thomas Laurentiin opintomatkasta ja Martin Crusiuksen päiväkirjojen Turkua koskevien osien käännös löytyy Historiallisen Aikakauskirjan artikkelista (2019): https://journal.fi/haik/article/view/140631
Reima Välimäki