Tulevaisuus oli syksyllä 1917 hämärän peitossa, mutta monenlaisia uumoiluja esitettiin, varsinkin kun vaalit olivat lähellä. Sen sijaan säätä lehdissä ei juurikaan ennakoitu. Uusi Aura kertoi 30. syyskuuta 1917, millainen sää oli ollut edellisenä päivänä. Myrskytuulet olivat tällä kertaa laantuneet, ja edellisenä päivänä, lauantaina, oli ollut päivällä noin 11 astetta lämmintä, länsituulta. – H. S-i
Turun Lehti käsitteli 29.syyskuuta 1917 monenlaisia elintarvikekysymyksiä. Voin jakelu oli viivästynyt, ja samaan aikaan tiedotettiin elokuisten voimellakoiden tutkintopöytäkirjan valmistumisesta. Lähes 200-sivuisessa pöytäkirjassa oli haastateltu 246 henkilöä. Samassa lehdessä kerrottiin kauraryynien takavarikosta. Kuormallinen ryynejä oli ollut matkalla Piikkiön höyrymyllystä Turkuun, mutta kuljetuksella ei ollut elintarvikelautakunnan lupaa. – H. S-i
Syyskuun 28. päivänä 1917 Turku heräsi myrskyn riepottelemana. ”Syksyn tuimin myrsky” oli laantunut, ja se oli Turun Sanomien mukaan reuhtonut ”niin suurella voimalla, ettei tottumattoman ollut hyvä liikuskella”. Puhelinjohdot olivat katkeilleet, minkä takia myrskyn tuhoja oli vaikea arvioida. Turun ohella puhelinjohtoja oli katkennut ainakin Helsingissä, Tampereella, Forssassa ja Loimaalla. Samalla lukijoille ilmeni, miten uutisliikenne kotimaassa ...
Turun Lehti ilmestyi vuonna 1917 kolme kertaa viikossa ja julkaisi ajankohtaisten uutisen lisäksi myös käytännön vinkkejä. Lehti tarjosi lukijoilleen 27. syyskuuta kaksi ”mieleen pantavaa” neuvoa, joista ensimmäinen liittyi kauneudenhoitoon: ensin keitetään riisiryynejä vedessä, minkä jälkeen siivilöidään ryynit pois ja pestään keitinvedellä kasvot. Toinen vinkki liittyi kalan suomustamiseen, joka onnistui helpommin, kun kaloja oli muutaman sekunnin ...
Illan jo hämärtyessä 26. syyskuuta 1917 riensivät monet kaupunkilaiset Akatemiataloon, jossa oli alkamassa oopperalaulaja Greta von Haartmanin konsertti. Huvielämä oli Turussa vilkasta, vaikka olosuhteet olivat aineellisesti niukat ja poliittisesti räjähdysherkät. Greta von Haartmanin (1889–1948) nimi oli epäilemättä tuttu ainakin musiikinharrastajille. Juuri 1910-luvulla hän vakiinnutti asemansa lupaavana kotimaisena oopperatähtenä. Haartman oli opiskellut laulua Helsingissä Emmy Achtén, ...
Turun Sanomat uutisoi 25. syyskuuta 1917 Turun kaakelitehtaan vaikeuksista. Tehtaalla oli kuusitoista lehmää, joiden maitoa myytiin edulliseen hintaan työntekijöille. Nyt kaurat ja väkirehu olivat lopussa, ja tehtaan oli pakko kääntyä maaherran puoleen. Turun kaakelitehdas oli toiminut vuodesta 1874 lähtien, ja menestyksen siivittämänä se oli perustanut myyntikonttorin Pietariin vuonna 1887. Olipa yhtiöllä tehdas Moskovassakin, mutta sen ...
Uusi Aura -lehti muistutti lukijoitaan 24. syyskuuta 1917 lähestyvistä vaaleista. Valmistautuminen oli näkynyt jo pidemmän aikaa sanomalehdissä, jotka julkaisivat ehdokkaitten listoja. Maaliskuun vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen siitä, että uudet vaalit tuli toimittaa. Kun vaalit lopulta toteutuivat 1.–2. lokakuuta 1917, ne olivat jo järjestyksessä kahdeksannet Suomen eduskuntavaalit. – H. S-i
Åbo Underrättelser julkaisi 23. syyskuuta 1917 tiedon, että turkulaissyntyinen Usko Leonard Salonen oli menehtynyt rintamalla edellisen heinäkuun 8. päivänä. Salonen oli ollut merimiehenä Uudessa Seelannissa, kun sota oli syttynyt, ja oli liittynyt Australian armeijaan. Lehtitiedon mukaan 28-vuotias Salonen menehtyi taistellessaan Ranskassa ”englantilaisten puolella”. Salosta jäi suremaan isä ja seitsemän sisarusta. Lehtitiedot ovat puutteellisia ja osin ...
Turun rautatieasema oli avattu vuonna 1876, kun Toijala–Turku-rata valmistui. Turun ja Karjaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön vuonna 1899. Vanha asemarakennus oli junaliikenteen keskus vielä vuonna 1917, ja se oli käytössä nykyisen aseman valmistumiseen, vuoteen 1940, asti. Vuonna 1917 junaliikenne oli säännöllistä, mutta levottomat ajat heijastuivat myös asemalle, jossa tarkastettiin kaikkien saapujien passit. Toijalan ja Karjaan ...
Turun Sanomat kiinnitti 21. syyskuuta 1917 huomiota siihen, miten ahkeria turkulaiset säveltäjät olivat edellisenä kesänä olleet ”sota-ajasta ja sen aiheuttamista puutteista huolimatta”: Lehti nostaa esiin kaksi paikallista säveltäjää, jotka olivat Viljo Mikkola (1871–1960) ja Fredrik Isacsson (1883–1962). Kälviäläissyntyinen Mikkola oli opiskellut Ranskassa ja Saksassa ja oli vuodesta 1908 toiminut Mikaelinkirkon urkurina Turussa. Hänellä oli myös ...