Savonlinnalainen Keski-Savo julkaisi tiistaina 20. marraskuuta 1917 ”erikoissähkösanoman”, jonka se oli saanut edellisenä päivänä Turusta: ”Viranomaiset ja joukko muita vangittu. Kotitarkastuksia. Kauppias Dammert vietäessä sotilaskomiteaan murhattu. Muuten rauhallista.” Muualla Suomessa yleislakko oli jo hellittämässä, mutta Turussa jännitteet jatkuivat tiistai-iltaan asti. Päivän mittaan turkulaiset tiesivät, että muualla arkinen aherrus oli jo alkanut, ja elämän normalisoitumista odotettiin ...
Lakko jatkui Turussa maanantaina 19.11.1917 edelleen. Muualla Suomessa lakko oli jo loppunut ja lehtiäkin julkaistiin jo monella paikkakunnalla. Huhupuheita lakon loppumisesta liikkui Turussakin ja lakon loppuminen muualla aiheutti ihmetystä, mutta puhelinyhteydet olivat tarkoin kontrolloituja ja tiedonsaanti hankalaa. Jatkuisiko lakko edelleen vallankumouksellisella tiellä vai oliko muunlaisia vaihtoehtoja näkyvissäkään? Tamperelaisessa Aamulehdessä kerrottiin, että Turussa oli tehty suoranaisia ...
Lakkoviikon sunnuntaina, 18. marraskuuta 1917, Turun läänin eteläisen vaalipiirin vallankumouksellinen piirineuvosto ilmoitti, että Turun keskeiset hallinnolliset laitokset ovat sen vallassa. Piirineuvoston keskus oli nyt Raatihuoneella, jonka katolla hulmusi punainen lippu. Komitean mukaan vallankumous etenee nyt hyvin, eikä periksi pidä antaa. Seuraavaksi pitäisi vallata puhelinkeskusten asemat ja puhelinoikeus pitäisi kieltää kaikilta muilta paitsi vallankumouksellisilta. Turussa julkaistun ...
17.11.1917 oli lauantai. Yleislakko jatkui ja tiedonkulku oli hyvin satunnaista. Turun Sosialidemokraattisen järjestön johtavan komitean Tiedonantolehti oli edelleen ainoa kaupungissa julkaistu painate. Tiedot olivat nyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Myös muualla Suomessa painotalot olivat hiljentyneet ja koko maassa ilmestyi tuona päivänä vain 12 lehteä tai tiedonantoa, Ahvenanmaa mukaan lukien. Turun tiedotukset ovat nopeasti, jopa hätäisen ...
16.11. Kaksi päivää sitten alkanut yleislakko jatkui edelleen. Tapahtumien kulusta kerrottiin lehdissä vasta jälkeenpäin, sillä lakon ensimmäisinä päivinä suurimmat lehdet eivät ilmestyneet. Tiedonantoja, määräyksiä ja kehotuksia voidaan lukea Turun Sosialidemokraattisen järjestön johtavan komitean Tiedonantolehdestä, joka on kuitenkin vain yhden sivun mittainen, mutta ainoa tuona päivänä Turussa ilmestynyt painate. Voi vain arvailla, millä tavoin kaupunkilaiset ovat ...
Marraskuun puolivälissä 1917 suomalainen yhteiskunta natisi liitoksissaan. Ruokaa oli entistä vähemmän, säännöstely kiristyi, lakot ja mellakat yleistyivät. On arvioitu, että vuoden 1917 aikana Suomessa oli lähes 500 lakkoa, jotka vaikuttivat arkipäivän sujuvuuteen ja kertoivat yhteiskunnallisen tietoisuuden vahvasta kasvusta. Elämä seisahtui koko maassa 14. marraskuuta, kun yleislakko alkoi. Se pysäytti myös sanomalehtien toiminnan, eikä torstaina 15. ...
Turussa julkaistiin vuonna 1917 ruotsinkielistä sosialidemokraattista lehteä Arbetet. Keskiviikkona 14. marraskuuta 1917 Arbetet julkaisi pikkuuutisen Aleksandr Kerenskistä (1881–1970) otsikolla ”Kerenski fullständigt slagen, regering bildad”. Väliaikaisen hallituksen voimahahmo oli lokakuun vallankumouksen jälkeen paennut Pihkovaan ja pyytänyt apua kenraali Pjotr Krasnovilta. Kenraalin joukot olivat vallanneet Tsarskoje Selon 10. marraskuuta, juliaanisen kalenterin mukaan 28. lokakuuta. Kuitenkin jo seuraavana ...
Vuoden 1917 marraskuun kolmastoista päivä oli tiistai. Elintarvikepula, maidon ja voin rajahinnat sekä elintarvikkeilla keinottelun estäminen puhuttivat kaikissa Turussa ilmestyneissä lehdissä. Kaupunkilaisten ahdingosta ja epävarmuudesta huolimatta uutiset maailmalta veivät paljon palstatilaa. Tilanne Pietarissa ja Moskovassa oli epäselvä, ”Kansalaissota jatkuu Venäjällä” otsikoi Turun Sanomat. Osa tiedoista oli hyvin tarkan oloisia. Esimerkiksi Pietarin Nevskillä oli ollut sunnuntaina ...
Maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentti oli etusivun uutinen Uudessa Aurassa 12. marraskuuta 1917. Siitä kerrottiin voimakkain sanakääntein, innoittuneesti ja tunteenomaisesti. Testamentti oli avattu pari päivää aikaisemmin. Uusi Aura kuvasi sitä suurisuuntaisimpana kulttuurilahjoituksena, mitä Suomessa oli milloinkaan tehty. Lehti rinnasti ja nimesi sen Suomen Nobel-rahastoksi, joka tulisi luomaan ”suuren suomalaisen siwistysrahaston tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanwalistuksen edistämistä ...
k – R. H-i & S.O-o