“Muukalaisjärjestys kaupunkien katukilvissä”

11. tammikuu 2018 Arki 0
Itsenäistyminen oli prosessi, ei tapahtuma. Kuukausi itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen jälkeen senaatti otti käsittelyyn kysymyksen katukilvistä, jonka oli tarkoitus osaltaan ilmentää itsenäiseksi tulemista. Turun Sanomat uutisoi asian 11. tammikuuta 1918 otsikolla “Muukalaisjärjestys kaupunkien katukilvissä”. Tammikuussa 1903 oli määrätty, että “katujen ja torien nimet oli niitä varten asetettaviin kilpiin kaikissa kupungeissa merkittävä ensin venäjän ja sen jälkeen suomen- ...

Mielipuoliseksi kissan vuoksi

10. tammikuu 2018 Eläimet 0
Vuonna 1918 eläinten merkitys arkielämälle oli keskeinen. Sanomalehdistössä käsiteltiin 10. tammikuuta muun muassa hevoskannan huolestuttavaa vähenemistä. Sosialistissa esiteltiin laajasti oululaisten meijereiden ja maidontuottajien välistä kiistaa, jonka seurauksena tuottajat uhkasivat “panna umpeen kokonaan lehmänsä”. Elintarvikekriisin keskellä hevosten ja lehmien hyvinvointi oli olennainen kysymys. Muutkin kotieläimet olivat lehtien palstoilla päivittäin. Kaikissa lehdissä ilmoitettiin kadonneista koirista: Turun Sanomissa ...

Gluntti-konsertti turkulaisille

09. tammikuu 2018 Musiikki 0
Keskiviikkona 9. tammikuuta 1918 turkulaisilla oli mahdollisuus mennä “Gluntti-konserttiin” Palokunnantalolle klo 20. Lippuja myytiin etukäteen Edgrenin kirjakaupassa, mutta varmasti salissa oli vielä tilaa, sillä Uuden Auran ilmoituksen mukaan niitä saisi vielä ovelta. Aikalaisille “Gluntti-konsertin” käsitettä ei tarvinnut kertoa tämän seikkaperäisemmin: yleisö tunsi ruotsalaisen Gunnar Wennerbergin (1817–1901) laulusarjan Gluntarne, jonka lauluja oli suomeksi totuttu kutsumaan “glunteiksi”. ...

Ensimmäinen Euroopan hallitsijoista

Tiistaina 8. tammikuuta 1918 sanomalehdet kertoivat kilvan Suomen itsenäisyyden saamasta kansainvälisestä tunnustuksesta, jota oli toki käsitelty jo edellisenä päivänä. Turun Sanomat totesi, että Suomen itsenäisyys sai “uusia voittoja”. Saksa oli tunnustanut Suomen, ja “virallinen tieto Ranskan tunnustuksesta oli jätetty senaattiin”. Åbo Underrättelser kertoi, että Svenska Telegrambyrån oli lähettänyt erityisen onnentoivotuksen Suomeen historiallisen tapahtuman johdosta. Uusi Aura julkaisi ...

Suomen itsenäisyyden tunnustaminen

Lehtien uutisointia hallitsi 7. tammikuuta 1918  Suomen itsenäisyyden tunnustaminen. Muun muassa Ruotsi, Tanska ja Puola olivat jo Suomen itsenäisyyden ehtineet tunnustaa tai olivat lähettäneet delegaationsa matkaan. Pikku-uutiseksi pääsivät myös Liettuan ja Ukrainan itsenäisyyspyrkimykset sekä Mustanmeren alueen liittovaltiosuunnitelma. Turun Sanomissa julkaistiin anonyymin nimimerkin eleginen runo nyt vihdoin ulkovaltojenkin tunnustamalle Suomelle. Vuoden 1917 ja alkaneen vuoden edelleen ...

Lippukysymys

Suomessa oltiin laajalti varmoja itsenäisyydestä jo ennen kuin tunnustusta Venäjältä saati muualta oli tullut. Turun Sanomat rohkaisi turkulaisia juhlimaan Suomen valtiollista riippumattomuutta, sillä Venäjän ohella Ruotsi oli jo tunnustanut Suomen. Lehden mukaan jo edellisenä päivänä, uutisten saavuttua, Turussa oli nähty ”talvipäivän hämärässä” muutama lippu, mutta nyt oli aika luoda ”yleinen, mahtava joukkomielenilmaus”. Yhdenkään talon ja ...

Kun järki on sekaisin!

Turun Lehdessä julkaistiin 5. tammikuuta 1918 järkyttynyt kuvaus tapahtumasta lääninvirastossa Turussa: ”[M]iliisipäällikkö Lundberg ja hänen apulaisensa Österman” marssivat virastoon ja vaativat tavata maaherra Collanin. Kun he kuulivat, ettei tämän tapaaminen onnistu, he ilmoittivat sihteerille, että työläiset eivät tällaista suvaitse ja vaativat maaherran välitöntä eroa. Punaiset ottaisivat koko lääninhallituksen haltuunsa. Kun heiltä kysyttiin, miten se auttaisi ...

Maanvuokraväestön päätöksiä vapauttamisasiastaan ja Suomen moraalin rappio

Halikon Wartsalan sotilasvirkatalon ja Halikon Toijalan kylän maatyöläisten ja torpparien kirjelmä julkaistiin Sosialistissa 4. tammikuuta 1918. Sen laatimisen syyksi todettiin porvarillisten eduskuntaryhmien ”keljuileminen” maanvuokra-asiassa ja vedottiin sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmään tilanteen korjaamiseksi. Maan vuokraoikeus haluttiin perilliseksi ja verot haluttiin maksaa valtiolle, sillä silloin ne hyödyttäisivät myös heitä itseään, ei vain ”maakapitalistia”. Lisäksi sotalaistosta pidettiin tarpeettomana, tai joka ...

Murhia, vedenalaista sotaa ja luonnonkatastrofeja

Vallankumouksen jälkimainigeissa ja sisällissodan laajetessa Venäjältä tuli jatkuvasti uutisia väkivallasta ja onnettomuuksista. Venäjän entinen pääministeri Ivan Goremykin oli vaimoineen murhattu kotitilallaan Pietarissa. Kronstadtissa oli puolestaan sattunut useita mystisiä räjähdyksiä. Bolsevikkiviranomaisten tutkimuksissa ei löytynyt mitään selitystä tapauksille. Vedenalaisen sodan – siis saksalaisten sukellusveneiden – uhriksi oli joutunut kolme englantilaista hävittäjää. Sukellusvene oli ensimmäisen maailmansodan uusia, pelottavan maineen ...

Venäjällä kielletään kiinteän omaisuuden omistaminen

Bolsevikkien politiikka aiheutti radikaalin taloudellis-sosiaalisen muutoksen Venäjällä: komisarioneuvosto oli antanut määräyksen, jonka mukaan 31.5.1918 alkaen kielletään kaikkien kaupunkikiinteistöjen, rakennusten ja maa-alueiden omistaminen, myyminen ja panttaaminen, sillä ne kaikki julistettiin yleiseksi omaisuudeksi. Uppiniskaiset tuomittaisiin omaisuuden menettämiseen! Venäjästä irtautuvassa Suomessa omistaminen oli edelleen sallittua. Turun Kakskerrassa järjestettäisiin tammikuun jälkipuoliskolla suuri huutokauppa maatilan myymiseksi, ja suuren huutajajoukon toivossa ...