Keskiviikkona 10. huhtikuuta 1918 turkulainen Sosialisti julkaisi Irmari Rantamalan (1868–1918) laajan kirjoituksen ”Tuho on ovella”. Rantamala oli oikealta nimeltään Algot Untola, ja hän käytti myös kirjailijanimeä Maiju Lassila. Rantamala oli Työmiehen toimittaja Helsingin valtaukseen asti. Kirjoitus ”Tuho on ovella” oli julkaistu Työmiehessä 20. maaliskuuta ja sen jälkeen ainakin Sosialidemokaatissa 23. maaliskuuta ja Porvoon Työväen Tiedottajassa ...
Turussa alkoi tiistaina 9. huhtikuuta 1918 käydä ilmeiseksi, että punaisten valta oli kohta päättymässä. Vallanvaihdoksen jälkeen 13. huhtikuuta Turun Sanomat kertoi, että jo ”maanantaista lähtien on kaupungin kaduilla näkynyt punakaartilaisten perheitä matkustushommissa. Varsinkin kaikki, jotka ovat olleet jonkunlaisessa johtajan asemassa: eri virastojen ”komisariot” ja punakaartin päälliköt, komppaniapäällikköjä myöten ovat rientäneet pakoon. Toiset ovat ottaneet perheensä ...
Yleistilanne alkoi punaisten kannalta olla jo huhtikuun alussa todella huono, ja epäilemättä tämä ainakin punaisten johdossa Turussa tiedettiin, vaikka Sosialisti ja Arbetet, ainoat kaupungissa ilmestyneet sanomalehdet, eivät sitä yleisölle kertoneetkaan, vaan yrittivät ylläpitää propagandan avulla toiveikkuutta. Saksalaiset olivat nousseet maihin Hangossa 3. huhtikuuta ja vallanneet Karjaan 6. huhtikuuta katkaisten samalla Turun ja Helsingin välisen rautatieyhteyden. ...
Turun kansankomissariaatti antoi huhtikuun alussa määräyksen pakkomobilisoinnista Turussa. Tätä määräystä alettiin toteuttaa nopeasti ja erikoisen näyttävällä tavalla. Punakaarti teki Turun keskustassa ison joukkopidätyksen sunnuntaina 7. huhtikuuta noin kello 18. Linnankadun ja Kauppatorin välinen alue saarrettiin ja kaikki alueella olleet miespuoliset henkilöt pidätettiin. Myös ohi ajanut raitiovaunu pysäytettiin ja kyydissä olleet miehet pidätettiin. Myöhemmin pidätyksiä tehtiin ...
Molemmissa 6. huhtikuuta 1918 ilmestyneissä turkulaisissa lehdissä Sosialistissa ja Arbetetissä uutisoitiin kansanvaltuuskunnan siirtymisestä Helsingistä Viipuriin. ”Helsingin Paikallisen Punaisen kaartin esikunnan” päätös oli päivätty 4. huhtikuuta. Lehdissä ei sen kummemmin kommentoitu tätä siirtymistä, mutta se enteili punaisen Suomen loppua. Saksalaiset olivat nousseet maihin Hangossa 3. huhtikuuta. Kansanvaltuuskunta ja muu punainen keskushallinto, työväen pääneuvosto ja punakaartien johto joutuivat ...
Turussa ilmestyi 5. huhtikuuta 1918 vain Sosialisti. Lehdessä oli useita kirjeenvaihtoilmoituksia. Mainittavia hyviä ominaisuuksia niissä tuntuivat olleen ainakin ”iloisuus”, reippaus ja ”siivo” käytös. Kuva: Kirjeenvaihtoilmoituksia 4.4. ja 5.4. 1918 ilmestyneissä Sosialisti-lehdissä. – T–io
Sosialisti uutisoi 4. huhtikuuta 1918 mahdollisuudesta, että Vienan Karjala liittyisi Suomeen. Lehti lainasi venäläistä Djen-lehteä, jonka mukaan Vienan Karjalan venäläiset asukkaat ja siellä toimivat työ- ja sotilasneuvostot olivat pitäneet kokouksia maan liittämisestä Suomeen. Sama uutinen julkaistiin myös muun muassa Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantajassa 4. huhtikuuta 1918. Tosin otsikko oli vähän toinen: ”Vienan Karjalan työläiset tahtovat päästä ...
Turkulainen Sosialisti julkaisi rintamalla kaatuneiden punakaartilaisten kuolinilmoituksia, usein pitkäänkin menehtymisen jälkeen. Keskiviikkona 3. huhtikuuta 1918 julkaistiin vierekkäin kahden sodassa kaatuneen nuoren ilmoitus. Matilda Heinisen poika Anton, ammatiltaan veturinlämmittäjä, oli kuollut Padasjoen rintamalla jo 12. helmikuuta. Tekstin mukaan Anton oli menehtynyt ”21 v. 10 kk. ikäisenä suruksi ja kaipaukseksi minulle, 4 veljelle, 4 siskolle, 2 siskon ...
Sosialisti julkaisi 2. huhtikuuta 1918 ilmoituksen Työläisnaisen tilaajille ja asiamiehille. Tietoa oli levitetty jo aiemminkin, mutta ”vielä kerran” Työläisnaisen hallinto ilmoitti, ettei lehteä voi julkaista säänöllisesti nykyisessä tilanteessa. Työläisnainen oli Suomen sosialidemokraattisen naisliiton aikakauslehti, joka oli alkanut ilmestyä vuonna 1906 ja jonka ensimmäinen päätoimittaja oli Miina Sillanpää. Lehti ilmestyi säännöllisesti vuoteen 1914, mutta sen jälkeen ...
Koska Turussa ei ilmestynyt sanomalehteä maanantaina 1. huhtikuuta 1918, lukija varmaan kertasi tai muisteli Arbetet-lehden muutama päivä aiemmin (28.3.) ilmoittamaa jymyuutista Saksan keisarin Turun vierailusta. Aprillipäivän huomanneet turkulaiset lähtivät kenties muina miehinä kävelylle vilkaisemaan, keitä oli kerääntynyt Kauppatorille Vilhelm II:a ihmettelemään. Olivatko porvarit menneet halpaan? Millaisen vastaanoton sai aprillipila? Sanomalehdistö tarjoaa jonkinlaisen vastauksen. Ajankohdan ilmapiiri ...