Turun kansankomissariaatti antoi huhtikuun alussa määräyksen pakkomobilisoinnista Turussa. Tätä määräystä alettiin toteuttaa nopeasti ja erikoisen näyttävällä tavalla. Punakaarti teki Turun keskustassa ison joukkopidätyksen sunnuntaina 7. huhtikuuta noin kello 18. Linnankadun ja Kauppatorin välinen alue saarrettiin ja kaikki alueella olleet miespuoliset henkilöt pidätettiin. Myös ohi ajanut raitiovaunu pysäytettiin ja kyydissä olleet miehet pidätettiin. Myöhemmin pidätyksiä tehtiin ...
Skanssissa tapahtuneet veriteot kuohittivat turkulaisia. Sosialisti julkaisi 1. maaliskuuta 1918 nimimerkki Härmän-Antin kirjoituksen, joka viittasi edellisenä päivänä uutisoituihin tapahtumiin. ”Salamurha on yksi alhaisimpia tekoja mitä ajatella saattaa”, kirjoitti Härmän-Antti, ”se ei todista ainoastaan huonoa luonnetta, vaan suorastaan moraalittomuutta, joka on vaarallista koko yhteiskunnalle. Salamurhaajat ovat kaikkien vihollisia ja on heidät keinoilla millä hyvänsä tehtävä vaarattomiksi. ...
Torstaina 28. helmikuuta 1918 sekä Arbetet että Sosialisti kertoivat Skanssin metsässä tapahtuneista veriteoista. Ruumiit oli löydetty jo 26. helmikuuta, ja nyt tieto ehti lehtien palstoille. Molemmat lehdet olivat saaneet selville taustatiedot. Punakaartilaiset olivat ottaneet haltuunsa Perniössä sijainneen Kosken kylän jo helmikuun alussa. Arbetet-lehden mukaan Koskella oli harjoitettu ”vastavallankumouksellista toimintaa”, minkä johdosta edellisenä perjantaina punakaartit olivat vanginneet ...
Sosialisti julkaisi uhmaa ja voitonvarmuutta tihkuvan elegian ”Kansan oikeus”, jossa kirjoittaja julisti rikkaiden vallan tulleen loppuunsa. Runossa viitataan kuitenkin väkivaltaisen vallankumouksen ristiriitaisuuteen: punakaartin pistimet piirtävät uuden, kansan oikeuksia ajavan lain, mutta samalla toivotaan, että uusi laki olisi köyhien suoja pistinten, pakkovallan, sijaan. ”Pistinten valta” olisi vain välivaihe parempaa luotaessa. Runon kirjoittaja on selvästi tietoinen niistä ...
Viikonlopun jälkeen, maanantaina 4. helmikuuta 1918, turkulaisessa hotelli Linneassa kuohui jo aamulla klo 7. Hotelli sijaitsi osoitteessa Iso-Hämeenkatu 16, ja se tunnettiin muun muassa biljardipöydistään, joita hotelli oli mainostanut näyttävästi. Nähtävästi joukko venäläisiä upseereita ja sotilaita oli ollut majoittuneena hotelliin, ja alkoholia oli kulunut yön aikana runsaasti. Kun juopuneet sotilaat olivat aikansa elämöineet, lähetettiin kaarti ...
Kahden yön ”hirmuvallan” jälkeen aamun porvarilliset lehdet kuten Turun Sanomat kutsuivat lainkuuliaisia ihmisiä kansalaiskokoukseen Kauppatorille tänään 18.12.1917 kello kahdelta. Oli aika ryhtyä yhdessä vastatoimiin mellastajien vuoksi. Sanomaa vahvistivat lehtien monipalstaiset selonteot ryöstetyistä liikkeistä: katu kadulta käytiin läpi hävityksen kohteita ja astetta. Kulta- ja kellosepänliikkeet olivat kärsineet melko täydellistä tyhjennystä ja tuhoa mutta niin olivat monet ...
Tieto lauantaina alkaneesta Turun miliisilakosta oli sunnuntaina tavoittanut kaupungin asukkaat –mukaan lukien ne ihmiset, jotka päättivät hyödyntää järjestyksenpidon puutetta. Maanantaina lehdet kuten Sosialisti ja Turun Sanomat raportoivat laajasti edellisillan ja yön sekasorrosta Turun keskustassa otsikolla ”Turku anarkian wallassa”, Sosialisti tosin vasta sivulla 3. Monien liikkeiden näyteikkunat rikottiin ja tavaroita ryöstettiin, ihmisiä pahoinpideltiin ja Turun Sanomain ...
Marraskuun lopussa hämmennystä herätti Airistolta, Maanpään niemen kohdalta, löytynyt vene, joka oli veren tahraama. Ketään ei näkynyt paikalla, mutta verinen vene oli todisteena jostakin hirmuteosta. Pitkään uumoiltiin, että kyse oli henkirikoksesta, ryöstömurhasta, jonka uhriksi tuntematon veneilijä oli joutunut. Lauantaina 1. joulukuuta 1917 Turun Sanomat raotti epätietoisuuden verhoa ja kertoi, että kyse oli sittenkin lammasvarkaudesta. Eläimet ...
”Kirkollis-yhteiskunnallinen viikkolehti” Herättäjä palasi 30. marraskuuta 1917 väkivaltaisen lakkoviikon tapahtumiin. Jo aiemmin oli kerrottu siitä, miten venäläiset sotilaat ja punakaartilaiset olivat tunkeutuneet Turun tuomiokirkkoon. Nyt lehti kertoi asiasta lisää. Sotilaat olivat tulleet nimenomaan etsimään aseita ja avanneet myös hautoja yrittäessään jäljittää etsimäänsä. Ponnistelut olivat turhia, sillä aseita ei lehden mukaan kirkossa säilytetty. Poistuessaan sotilaat olivat ...
Turun Sanomat julkaisi 25. marraskuuta 1917 sunnuntailiitteen, jonka etusivulla kerrottiin ranskalaisen kuvanveistäjän Auguste Rodinin kuolemasta. Rodin oli menehtynyt jo 17.päivä: ”Sähkölennätin on taasen tuonut huomattavan kuolinsanoman.” Laajan esseen yhteydessä julkaistiin myös valokuva Rodinistä. Valokuvia julkaistiin lehdistössä yhä enemmän, mutta silti ne olivat harvinaisia. Rodinin molemmin puolin nähtiin hänen kädenjälkeään, kaksi veistosta. Muistokirjoitus on ylitsevuotavainen: lehden ...