Uusi vuosi oli koittanut sekavan, epävarman mutta myös Suomen itsenäisyysjulistukseen päättyneen vuoden 1917 jälkeen. Turun lehdissä julkaistiin sekä uudenvuoden näkymiä ja toivotuksia että julkisia ja kaupallisia tiedotteita vuodelle 1918. Uusi Aura kirjoitti, ettei lehden toimituksessa ole koskaan odotettu tulevalta vuodelta yhtä suuria kuin nyt. Tämä liittyi tietysti ensi sijassa Suomen itsenäisyyteen, mutta lehden kirjoittelussa oli ...
Vuosi 1917 oli tullut viimeiseen päiväänsä. Åbo Underrättelserin pääkirjoituksen mukaan mennyt vuosi oli ollut ennennäkemätön. Se ei jättänyt valoisia muistoja, mutta suuri maailmanhistoriallinen vuosi se oli ollut. Maailmansota oli toki yhä käynnissä, mutta vuosi 1917 oli näyttänyt maailmalle Venäjän vallankumousten ihmeellisen näytelmän, itsevaltiuden päättymisen, tsaariperheen vangitsemisen, kansanvallan täydellisen läpimurron…Vaikka vallankumouksesta ei seuraisikaan rauhaa, sen vaikutukset ...
Sunnuntaina 30. joulukuuta 1917 Turun Sanomat tarjosi lukijoilleen viihdykettä, tarinoita ja kuriositeetteja kaikenikäisille lukijoille, kuten sunnuntainumeroissa usein oli tapana. Tarjolla oli kaskuja, joissa huumorin kohteena olivat niin ylhäiset kuin alhaisetkin. Peräkkäin ovat vitsit professorista ja kreivistä, jotka keskustelevat sokerijuurikkaan painosta, ja talonpojasta, joka katsoo kaihoisasti perunaviljelmäänsä tiedostaen, ettei voi polttaa perunoistaan viinaa kuten ennen oli ...
Väkivalta oli säännöllisesti läsnä turkulaisten arjessa, vaikka vietettiinkin joulun ja uudenvuoden välistä aikaa. Ryöstöaalto oli tosin laantunut jo ennen joulua, mutta sen vaikutuksia punnittiin niin lehdistössä kuin kaikkialla, missä kaupunkilaiset tapasivat. Päivittäin saatiin myös uutisia maailmansodan rintamilta, kuten oli saatu jo usean vuoden ajan. Uusi Aura kiinnitti 29. joulukuuta 1917 huomiota siihen, miten tunteet oli ...
Vuonna 1917 perustetun Kaskenkadun lastentarhan lapsia kuvattiin ulkoilemassa puistossa. Kuvassa näkyy lähes 50 lasta, lämpimästi puettuina. He ovat lähteneet opettajien johdolla ulkoleikkeihin – tai ehkä myös varta vasten valokuvattavaksi! Leluja ei tässä kuvassa näy, lukuun ottamatta etualan pojan kädessä näkyvää lumilapiota. Vuonna 1917 lapsia oli Suomessa paljon ja niin myös Turussa. On arvioitu, että kolmannes ...
Pyhien päätyttyä arki pyörähti käyntiin, ja sen merkkinä myös uudet elokuvat tulivat turkulaisiin teattereihin. Uusi Aura julkaisi 27. joulukuuta 1917 elokuvateatteri Casinon ilmoituksen, jonka mukaan samana iltana nähtäisiin neljä uutta numeroa. Ensimmäisenä oli luvassa viisiosainen ”nykyhetken rakkausdraama” Elämän pirstaleet. Sen jälkeen esitettiin yksikelainen lyhytelokuva Mies ilman käsivarsia, ”filmi, joka näyttää miten ihminen hyvin voi tulla toimeen ilman ...
Tapaninpäivänä 26. joulukuuta 1917 järjestettiin Seurakuntatalolla pyhäkoululasten joulujuhla, ensin klo 15 ja toinen tilaisuus heti perään klo 17. Lapsille tarjottiin teetä ja jaettiin kirja Kirkko ja koti. Seurakuntatalo oli pitänyt oviaan avoinna myös jouluaattona, jolloin oli klo 12 järjestetty varattomien joulujuhla: ”Varattomille juhlavieraille annettiin kullekin pieni rahasumma sekä tarjottiin kahvia. Joulupuuroa ei tällä kertaa voitu ...
Turkulaiset viettivät joulupäivää 1917 pienessä pakkassäässä. Lehtiä ei pyhäpäivinä ilmestynyt, mutta juhlan jälkeen Turun Sanomien nimimerkki Kulkija kuvasi päivää seuraavasti: ”Joulupäivän aamuna antoivat kaduille leimansa runsaat kirkkokansan joukot, joita oli kaikkialla liikkeellä. Matkustajia, jotka eivät sanottuna aamuna liioin voineet käyttää hyväkseen ajureita eikä raitiotievaunujakaan, jotka aloittivat toimintansa vasta klo 10 a.p., näki myöskin siellä täällä. ...
Jouluaatto ei estänyt Turun kaupunginvaltuustoa pitämästä kokousta. Ykköspuheenaiheena oli luonnollisesti punaisen miliisin kanssa tehty sopimus, joka oli lopettanut Turun miliisilakon muutamaa päivää aiemmin. Sosialisti-lehden mukaan ”Turun porvarit haluavat yhä rettelöidä”. Vaikka Turun punaiset miliisijoukot saivat lakon avulla haluamansa palkkarahat, kysymys miliisin johtajasta oli edelleen polttava. Sosialistit halusivat päälliköksi toimittaja William Lundbergin, joka taas ei käynyt ...
Maaherra Mikko Collan oli ollut vangittuna suurlakosta lähtien, mutta nyt kun Turun miliisien lakkokin oli päättynyt ja valtio oli ottanut huolehtiakseen miliisin palkoista, Collan päästettiin vapaaksi. Tässä tilanteessa hän päätti lähteä jouluksi lapsuudenseudulleen Kiukaisiin. Tapahtuma kuvattiin sanomalehdistössä vasta joulun jälkeen, mutta se kerrottiin seikkaperäisesti, sillä maaherran vangittuna pitäminen oli piinannut pitkään niin turkulaisia kuin lähikuntien ...
