Åbo Underrättelser julkaisi 23. syyskuuta 1917 tiedon, että turkulaissyntyinen Usko Leonard Salonen oli menehtynyt rintamalla edellisen heinäkuun 8. päivänä. Salonen oli ollut merimiehenä Uudessa Seelannissa, kun sota oli syttynyt, ja oli liittynyt Australian armeijaan. Lehtitiedon mukaan 28-vuotias Salonen menehtyi taistellessaan Ranskassa ”englantilaisten puolella”. Salosta jäi suremaan isä ja seitsemän sisarusta. Lehtitiedot ovat puutteellisia ja osin ...
Turun rautatieasema oli avattu vuonna 1876, kun Toijala–Turku-rata valmistui. Turun ja Karjaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön vuonna 1899. Vanha asemarakennus oli junaliikenteen keskus vielä vuonna 1917, ja se oli käytössä nykyisen aseman valmistumiseen, vuoteen 1940, asti. Vuonna 1917 junaliikenne oli säännöllistä, mutta levottomat ajat heijastuivat myös asemalle, jossa tarkastettiin kaikkien saapujien passit. Toijalan ja Karjaan ...
Turun Sanomat kiinnitti 21. syyskuuta 1917 huomiota siihen, miten ahkeria turkulaiset säveltäjät olivat edellisenä kesänä olleet ”sota-ajasta ja sen aiheuttamista puutteista huolimatta”: Lehti nostaa esiin kaksi paikallista säveltäjää, jotka olivat Viljo Mikkola (1871–1960) ja Fredrik Isacsson (1883–1962). Kälviäläissyntyinen Mikkola oli opiskellut Ranskassa ja Saksassa ja oli vuodesta 1908 toiminut Mikaelinkirkon urkurina Turussa. Hänellä oli myös ...
Maailmansodan keskellä yhteydet Pohjois-Amerikkaan pysyivät tiiviinä, ja matkustajaliikenteen asiakkaita etsittiin myös Suomesta. Turkulainen sanomalehti Västa Finland julkaisi 20. syyskuuta 1917 ilmoituksen, jossa korostettiin vuonna 1910 perustetun Den norske Amerikalinje A/S:n nopeaa ja miellyttävää yhteyttä sekä skandinaavista palvelua. Yhtiö oli aloittanut suoran reitin Norjan ja Yhdysvaltojen välillä vuonna 1913. Vuonna 1917 linjalla oli otettu käyttöön uusi ...
Turussa ilmestyi vuosina 1908–1918 ruotsinkielinen Arbetet-lehti, jonka alaotsikko vuonna 1908 oli ”Sydvästra Finlands folkblad”. Vuonna 1917 se oli ”Organ för Finlands Socialdemokratiska Parti”, sillä lehdestä oli vuonna 1910 tullut sosialidemokraattisen puolueen ruotsinkielisen keskusjärjestön Finlands Svenska Arbetarförbundin äänenkannattaja. Toimitus sijaitsi Taidemuseonmäen takana osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 25. Lehden viimeinen päätoimittaja oli Karl Harald Wiik, joka luotsasi toimitustyötä ...
Kuvien merkitys sanomalehdistön tiedonvälityksessä lisääntyi voimakkaasti 1910-luvun kuluessa. Ensimmäinen maailmansota levisi sekä sanoina että kuvina. Tämä pätee myös eläviin kuviin, sillä ”suuri sota” tuli osaksi arkipäivää valkokankaan välityksellä. Sanomalehdissä julkaistiin valokuvien ohella piirroskuvia. Turun Lehti tarjosi lukijoilleen 18. syyskuuta 1917 piirroksen, joka kommentoi uskontokuntien välisiä suhteita. Kiinnostavaa on, että kuvassa ei viitata rintamalinjoihin tai sodan tapahtumiin ...
Yhteiskunnallinen epävarmuus oli syyskuussa 1917 kouriintuntuvaa. Uusia lakkoja oli ilmassa. Uusi Aura kertoi 17. syyskuuta sekä nuohoojien että räätälien lakosta. Edellisenä lauantaina räätälityöntekijät olivat Turussa sanoneet irti sopimuksensa. Vaatimuksena oli lehden mukaan 150 %:n korotus pohjapalkkoihin, jotka oli juuri edellisen kevään työselkkauksen jälkeen sovittu. – H. S-i
Kauppaa käytiin sanomalehtien osto- ja myyntipalstoilla ahkerasti. Elintarvikkeista oli erityisen suuri puute. Hankalin tuote oli voi, josta oli huutava pula, ja voin jakelua käsiteltiin lehdissä melkein päivittäin. Sunnuntaina 16. syyskuuta 1917 Turun Sanomien osto- ja myyntipalastalla oli kaupan taskulampun pattereita, kermaa, ”vähän käytetty ompelukone”, huvila, kylvöheinää, neilikoita ja pomeranssin kuoria, hevosvaljaita, kuopiolaisia puolukoita, porsaita, seinätelefooni, ...
Näyttelijä Katri Rautio (1864−1952) teki syyskuussa 1917 kiertueen Saloon ja Turkuun. Pietarissa vuonna 1864 syntynyt Rautio oli Suomalaisen teatterin (vuodesta 1902 Suomen Kansallisteatteri) johtavia näyttelijöitä ja oli juuri jäänyt eläkkeelle. Vuonna 1917 hänet valittiin myös Suomen näyttelijäliiton kunniajäseneksi, 53-vuotiaana. Arvattavaa on, että eläkkeelle siirtyminen antoi mahdollisuuden kiertää Suomea syksn 1917 aikana. Levottomuuden keskellä yleisö saattoi ...
Turussa ilmestyi vuonna 1917 ”kirkollis-yhteiskunnallinen” lehti Herättäjä, joka oli perustettu vuonna 1909 ja ilmestyi kerran viikossa. Hengellisten asioiden ohella lehdessä käsiteltiin myös arkipäivän ilmiöitä ja uutisoitiin ajankohtaisia aiheita. Syyskuun 14. päivän numerossa Herättäjä aloitti hyvin voimakkaasti kommentoimalla vuoden 1917 poliittisia intohimoja: ”Se sosialistinen suunta, joka meidän maahamme on levinnyt ja nykyään niin kauheata pakkovaltaansa täällä ...
