Pienen lapsen aloitusvaihe varhaiskasvatuksessa vaatii vanhemmalta ja varhaiskasvatuksen työntekijältä pyrkimystä eläytyä lapsen kokemukseen erota vanhemmastaan sekä liittyä uuteen aikuiseen ja lapsiryhmään…
Vastuullisuus on nykyisin yksi yritystoiminnan perusperiaatteista. Niin yritykset ainakin puheillaan ja imagoillaan viestittävät. Reilun kaupan ja eettisyyden rinnalle on alkanut nousta keskustelua muunlaisestakin yhteiskuntavastuusta…
Elintavoilla on merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Elintapojen muutoksella voidaan vähentää terveysriskejä.
Keskeisiä keinoja vaikuttaa kansanterveydellisiin ongelmiin ovat: terveysriskien varhainen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja neuvonta sekä tarvittaessa hoitoon ohjaus Onnistuakseen tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken…
Leikintutkija Brian Sutton-Smithin mielestä olemme saapuneet leikin vuosisadalle. Sutton-Smith ymmärtää modernin ajan leikin enemmän individualistisena toimijuutena kuin kollektiivisena kokemuksena…
Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä (=sote-järjestöt) ja niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Järjestöistä lähes kolmasosa on suuntautunut lastensuojeluun ja -hoitoon sekä vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Seuraavaksi suurin toimiala…
Lapsen oikeuksien päivän verkkotapahtumassa 20.11.2020 pohdimme, miten eri ammattilaiset voivat edistää jokaisen lapsen hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen…
Sote-akatemia ja Tekoälyakatemia järjestivät 7.10.2020 Erätauko-dialogin monialaisen yhteistyön mahdollisuuksista Turun yliopistossa. Erätauko-säätiön kehittämä dialogimenetelmä on tapa käynnistää rakentavaa ja ymmärtävää keskustelua…
Tekstivastine: Surevan kohtaaminen, Lapsen suru -podcast
Yhteinen ääni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. Tämän jakson tuotti Sote-akatemia.
Anna-Mari Rosenlöf & Liisa Hämäläinen kirjoittivat kulttuurihyvinvoinnista osana Dialogiblogin hyte-sarjaa. He toivat esille kysymyksen ”Entäpä jos omassa ammatissa voisi nykyistä enemmän hyödyntää omaa harrastuneisuutta ja vaikkapa aiemmassa koulutuksessa opittuja taitoja?” Tartun tässä tekstissä erityisesti harrastuneisuuden kautta hankittujen taitojen tunnustamiseen työelämässä. Näen, että tällä tavoin voisimme edistää paitsi kulttuurihyvinvointia, myös työhyvinvointia.
Kaikilla on oikeus kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja tekemiseen. Luovaan, taiteelliseen toimintaan ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen niin kokijana kuin tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä …
