Vuotuiset arkistot: 2022


Aatelisperheen tyttäreksi Elimäen Hämeenkylän kartanoon syntynyt Jacobina Charlotta Munsterhjelm (1786−1842) kirjoitti teinityttönä parin vuoden ajan päiväkirjaa. Jacobina merkitsi päiväkirjansa sivuille lyhyitä huomioita perheenjäsenistään, ystävättäristä, kartanon piioista, torpparien lapsista, perhejuhlista, tanssiaisista, kylpyläelämästä, korttipeleistä, onkimisesta, uimisesta, juhannuskokoista ja joululahjoista. Toisin sanoen päiväkirja kertoo nuoren silmin nähtynä suomalaisen […]

Aatelistytön joulunviettoa vuoden 1800 tienoilla


1
Kun Turun taidemuseo keväällä 1904 avattiin, Puolalanmäelle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimmäisen viikon aikana yli 8 300 kävijää, viidennes Turun asukasmäärästä. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitkään. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimettömän lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti […]

Lahjoittajien Turku


1
Turussa kokoonnuttiin tärkeän teeman äärelle, kun Lapsuus tutkimuskohteena -seminaari pidettiin kampuksella marraskuun ensimmäisellä viikolla. Seminaari järjestettiin yhteistyössä ”Lasten ja nuorten arjen kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta 1800-luvulta nykypäivään” -hankkeen ja Tampereen yliopiston Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) kanssa. HEX:istä paikalla olivat Eletty Hyvinvointivaltio -ryhmän tutkijat. Seminaarissa pohdittiin […]

Lasten kuunteleminen luo uskoa turvalliseen tulevaisuuteen




Olen tiiraillut pyöräilijöitä tuhansista turkulaisista katukuvista Turun museokeskuksen valokuva-arkistossa. Näin saamistani tiedoista on syntynyt useampi artikkeli pyöräilyn kohtalosta autojen kaupungissa ja nyttemmin myös Tiitu Takalon piirtämää sarjakuvaa Keiden kaupunki -hankkeen sivuilla. Olen myös laajemmin pohtinut valokuvien käyttöä historiallisena lähteenä ja pyrkinyt hälventämään sitä ajatusta, että […]

Sumuiset pyöräilijät eli ajatuksia valokuvista


Historian opiskeluun kuuluvat vanhat käsialat, joita tutkijan on osattava lukea voidakseen tehdä tutkimusta menneiden vuosisatojen ihmisistä ja ilmiöistä. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella vuosisadalla on oma käsialansa, jonka kirjaimet poikkeavat muista vuosisadoista. Asiakirjojen pääasiallisena kielenä oli ruotsi 1870-luvulle saakka, josta lähtien suomen kieli alkoi vallata […]

Suomen historian käsialoja



Sata vuotta sitten Suomen historian oppiaineen ensimmäinen professori ja Turun yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi Ilmari Virkkunen piti ensimmäisen luentonsa otsikolla ”Suomen historia, erittäin silmälläpitäen kansallisuus- ja itsenäisyysajatuksen kehitystä”. Oppiaine perustettiin yhdessä Turun yliopiston kanssa vuonna 1920, ja Virkkusen luennolla näkyi vasta perustetun ensimmäisen suomenkielisen yliopiston […]

Suomen historia 1900-luvulta 2100-luvulle – Feeniks-seminaarin antia


1
”Jo enemmän kuin wuosikauden on siellä [Kivijärven seurakunnan alueella] turvitellut se kuuluisa postin-ryöwäri ja wäärän rahan tekiä ”Talwiaisten Eerikki”, joka sieltä jaloin hywäin toweriensa kanssa ryyhteää ympäri näillä seuduin, milloin warastelemassa, milloin rahaansa lewittelemässä. Ennen tyytyi hän hopia-rahan tekoon mutta nyt on jo 25 ruplan […]

Väärentäjä, varas ja karkuri – Talvi-Erkin elämä 1800-luvun Suomessa


Syksyllä 2021 olin odottamassa viron kielen luennon alkua Turun yliopiston Signum-nimisessä rakennuksessa. Aulan sivussa oli pöytiä, joilla oli kaikennäköistä tavaraa, joten odotellessani luentoa päätin selailla näitä tavaroita. Tavaroiden seasta käsiini päätyi nivaska konseptipapereita, joissa oli Turun yliopiston logo. Syksyllä 2021 tällainen esine tuntui minulle nostalgiselta. Se […]

Opiskelu 2020–luvulla: seikkailu yhteisöllisyyden vesissä vai nollien ja ykkösten viidakossa?