Vuotuiset arkistot: 2026

Henkilö seisoo harvan metsän edessä. Maassa on pätkittyjä puunrunkoja ja hänen vieressään korkea kumpare.
Vuonna 1766 Loimaan Joenperässä Vähätalon isäntä Simo Heikinpoika päätti perustaa tilansa maille torpan, koska palvelusväen saanti oli vaikeaa. Onnekseen hän pääsi sopimukseen veljensä Tuomas Heikinpojan kanssa.  Tuomas sai eliniäkseen käyttöönsä sovitut pellot ja niityt sekä kotitaloutensa tarvitsemat rakennukset. Näitä etuja vastaan hän lupasi tehdä veljelleen […]

Kolari ja metsänvartija – eli torppari toisin nähtynä

kirjoittajalta
Suomen historian oppiaine järjesti 27. elokuuta toista kertaa Feeniks-seminaarin. Siinä missä edellisellä kerralla juhlittiin oppiaineen 100-vuotista taivalta, keskittyi tämänkertainen seminaari pohtimaan historiantutkimuksen nykytilaa, sekä sen monimuotoisuutta, tulkinnallisuutta ja häilyvyyttä. Samalla Feeniks-seminaari toimi tapana juhlia professori Kirsi Vainio-Korhosen pitkää uraa Turun yliopistossa. Suomen historian opinnot Vainio-Korhonen […]

Ajan virrassa: Suomen historia 2026

kirjoittajalta
Turku on ollut koko pitkän historiansa ajan Suomen kirkollinen keskus. Turussa sijaitsee edelleen arkkipiispan kanslia ja kaupunki on merkittävä evankelis-luterilaisen kirkon vallan ja kulttuurin keskittymä. Turussa kokoontuu myös kirkon ylin päättävä elin kirkolliskokous, jonka ensimmäisestä istunnosta tulee kesäkuussa 2026 kuluneeksi 150 vuotta. Tätä merkkipaalua kirkko […]

Kirkon parlamentti täyttää 150 vuotta

kirjoittajalta
Hormuzinsalmen sulkeminen on sekoittanut maailman öljymarkkinat. Tätä voi pitää yllättävänä, sillä etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa uudet energialähteet ja vihreä siirtymä ovat jo pitkään vähentäneet riippuvuutta Lähi-Idästä tuodusta öljystä. Suomeen raakaöljy laivataan nykyisin pääasiassa Norjasta, Yhdysvalloista, Britanniasta ja Kazakstanista. Ennen hallitsevassa asemassa ollut öljyntuonti Venäjältä on […]

Öljykriisi nyt ja ennen

kirjoittajalta
Poliisikivalteri Carl Gustaf Thorenberg otti maaliskuussa 1838 kiinni Helena Sofia Erfvingin, joka oli kulkenut kahden alaikäisen lapsensa kanssa kerjäämässä ympäri Turkua. Hänen lapsena olivat vielä pieniä: vanhempi Gustava Wilhelmina oli kahdeksanvuotias ja kuopus Amanda Wilhelmina vasta yksivuotias. Kerjääminen oli ankarasti kielletty, minkä vuoksi Erfving joutui […]

Lapsiperheköyhyys ennen ja nyt

kirjoittajalta
1
Kuluneet kuukaudet tutkijatohtorina Tieto vallan alla -hankkeessa ovat olleet kiinnostavia aivan toisella tavalla kuin vielä hankerahoituksen varmistuttua kuvittelin. Tutun tutkimustyön lisäksi työpäiviä on täyttänyt Kansallisarkiston toiminnan seuraaminen ja kommentoiminen. Jonkinlaisena tähänastisena huipennuksena voi pitää torstaina 16.4. pidettyä toimintapäivää Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Ajatus toimintapäivästä tuli Turun yliopiston […]

Mitä vaaditaan siihen, että historiantutkijat lähtevät osoittamaan mieltään?

kirjoittajalta
Vuonna 1944 nimimerkki ”Hierojatar” tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden Kysymyksiä ja vastauksia-palstalla:   ”Ikäni on 48 vuotta. Olen herkkä hikoilemaan, usein hikoilen öisinkin. Hikoilua on ollut viime kesästä saakka. Päätäni särkee varsinkin aamulla herättyä. Olen kovin hermostunut, itken usein monta tuntia yhtä mittaa. Kuukautiseni ovat olleet poissa […]

Kurkkaus vaihdevuosien historiaan

kirjoittajalta
1
Loivapiirteisen, painaumaa muistuttavan ojan toisella puolella seisoo oksittu kataja. Vuosittainen oksiminen saa katajan kasvamaan suoraksi, hyväksi seipään raaka-aineeksi. Selän takana maisema on pääosin avoin. Pellot ja niityt ympäröivät asutusta. Edessä maisema muuttuu vähittäin. Aluksi avaruutta täplittävät siellä täällä kasvavat katajat ja lehtipuut, joiden juurilta aluskasvillisuus […]

Linnén tiluksilla

kirjoittajalta
Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vieraillessaan Italiassa 1783—1784. Armfelt kuvaili matkapäiväkirjassaan temppeliä “kaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heidän hyvää taiteellista makua” osoittavaksi jäänteeksi.  […]

Kaksi Kustaata Roomassa

kirjoittajalta