Vuotuiset arkistot: 2026

Hormuzinsalmen sulkeminen on sekoittanut maailman öljymarkkinat. Tätä voi pitää yllättävänä, sillä etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa uudet energialähteet ja vihreä siirtymä ovat jo pitkään vähentäneet riippuvuutta Lähi-Idästä tuodusta öljystä. Suomeen raakaöljy laivataan nykyisin pääasiassa Norjasta, Yhdysvalloista, Britanniasta ja Kazakstanista. Ennen hallitsevassa asemassa ollut öljyntuonti Venäjältä on […]

Öljykriisi nyt ja ennen

kirjoittajalta
Poliisikivalteri Carl Gustaf Thorenberg otti maaliskuussa 1838 kiinni Helena Sofia Erfvingin, joka oli kulkenut kahden alaikäisen lapsensa kanssa kerjäämässä ympäri Turkua. Hänen lapsena olivat vielä pieniä: vanhempi Gustava Wilhelmina oli kahdeksanvuotias ja kuopus Amanda Wilhelmina vasta yksivuotias. Kerjääminen oli ankarasti kielletty, minkä vuoksi Erfving joutui […]

Lapsiperheköyhyys ennen ja nyt

kirjoittajalta
1
Kuluneet kuukaudet tutkijatohtorina Tieto vallan alla -hankkeessa ovat olleet kiinnostavia aivan toisella tavalla kuin vielä hankerahoituksen varmistuttua kuvittelin. Tutun tutkimustyön lisäksi työpäiviä on täyttänyt Kansallisarkiston toiminnan seuraaminen ja kommentoiminen. Jonkinlaisena tähänastisena huipennuksena voi pitää torstaina 16.4. pidettyä toimintapäivää Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Ajatus toimintapäivästä tuli Turun yliopiston […]

Mitä vaaditaan siihen, että historiantutkijat lähtevät osoittamaan mieltään?

kirjoittajalta
Vuonna 1944 nimimerkki ”Hierojatar” tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden Kysymyksiä ja vastauksia-palstalla:   ”Ikäni on 48 vuotta. Olen herkkä hikoilemaan, usein hikoilen öisinkin. Hikoilua on ollut viime kesästä saakka. Päätäni särkee varsinkin aamulla herättyä. Olen kovin hermostunut, itken usein monta tuntia yhtä mittaa. Kuukautiseni ovat olleet poissa […]

Kurkkaus vaihdevuosien historiaan

kirjoittajalta
Loivapiirteisen, painaumaa muistuttavan ojan toisella puolella seisoo oksittu kataja. Vuosittainen oksiminen saa katajan kasvamaan suoraksi, hyväksi seipään raaka-aineeksi. Selän takana maisema on pääosin avoin. Pellot ja niityt ympäröivät asutusta. Edessä maisema muuttuu vähittäin. Aluksi avaruutta täplittävät siellä täällä kasvavat katajat ja lehtipuut, joiden juurilta aluskasvillisuus […]

Linnén tiluksilla

kirjoittajalta
Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vieraillessaan Italiassa 1783—1784. Armfelt kuvaili matkapäiväkirjassaan temppeliä “kaikista parhaiten menneiden roomalaisten pakanoiden mahtavuutta ja heidän hyvää taiteellista makua” osoittavaksi jäänteeksi.  […]

Kaksi Kustaata Roomassa

kirjoittajalta
Historiantutkimuksen kenttää on viime kuukaudet ravistellut Kansallisarkiston uudet digitaalisen toimittamisen linjaukset ja toimipisteiden lakkauttamiset. Tilanne on nostanut tutkijat takajaloilleen ja aiheuttanut paljon närää. Suomen historiallinen seura on pitänyt tutkijoiden näkökulmia esillä, mediassa on ollut juttua aiheesta ja myös Lastuja-blogissamme muutoksia on käsitelty useammassakin tekstissä. Kansallisarkisto […]

Historiantutkijan kokemuksia Kansallisarkiston aineistojen käytöstä

kirjoittajalta
Kerrostalolähiön sisäpihan parkkipaikka autoineen.
Vihertääkö sisäpihalla jo? Kuuluuko pihalta leikin ääniä tai linnunlaulua? Vai onko siellä ympäri vuoden vain asfalttia, autoja ja roskasäiliöitä? Kerrostalojen taakse ja väliin piiloutuvat sisäpihat muodostavat suuren osan kaupunkien pinta-alasta. Pihat eivät ole samalla tavalla täysin julkista tilaa kuin kadut, puistot ja aukiot.

Sisäpihat: Asfalttierämaita vai kaupunkien keitaita

kirjoittajalta
Merikarjalan rannikon elämää 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa käsittelevää väitöskirjatutkimusta tehdessäni olen mieltynyt perukirjoihin historiantutkimuksen lähteenä. Ne avaavat mainion ikkunan siihen materiaaliseen todellisuuteen, joka entisinä aikoina on vallinnut. Minua on kiinnostanut perukirjoihin merkityn kalastukseen, merenkulkuun ja maatalouteen liittyneen omaisuuden laatu ja määrä. Tutkimustani varten olen […]

Kuinka edustavia ovat 1900-luvun alun perukirjat?

kirjoittajalta