Näkökulmia


“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja


2
Keskellä heinäistä pihapiiriä on viidestä puuriu’usta koottu keitinjalka, jonka varassa riippuu rautainen pata. Sen vasemmalla puolella seisoo avojaloin pieni tyttö mekko yllään ja päässään vaaleana hohtava kesämyssy. Tyttö kantaa sylissään kissaa. Pienet käsivarret ja kämmenet pitelevät tiukasti kiinni tummaturkkisesta ystävästä. Kissan korvat ovat kääntyneet taaksepäin, […]

Tyttö ja kissa – kansatieteelliset valokuvat kertovat


Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta



Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä


Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa isoäitien merkitystä lastenlastensa elämässä. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitkään elinikään on isoäitien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ihmiset saivat lapsia 2–3 vuoden välein eli niin tiuhaan, ettei äidin […]

Kirkonkirjat paljastavat − mummo on valttia


Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevinä ja miehiä puoleensavetävinä femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyivät toistensa synonyymeiksi myös tiedusteluyhteisöjen ja turvallisuuspoliisien sisällä, ja tämä naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimmäisen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa – tunnetummalta nimeltään Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut […]

Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden päätöksiä



Koira on omistajalleen rakas ystävä ja perheenjäsen, koulutettu metsästyskoira paitsi metsästyksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä myös rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjelähteitä tutkiessa löytyneen, vuonna 1889 karanneen metsästyskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen näkökulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten. Suomalaiset metsästyskoirat olivat 1800-luvulla enemmän käytännön ominaisuuksien kuin […]

Kadonnut metsästyskoira Poku ja koiran arvo 1800-luvulla


2
”Itsenäisen Suomen kansalainen! Tunnetko maasi ja valtakuntasi? Tutustu siihen sen rajaseutuja myöten! Ja tutustu samalla rajaseudun kansaan, sen elämään ja oloihin! Se on laajentava ja syventävä sinun kotimaakäsitettäsi ja onhan se itsenäisen maan kansalaisen velvollisuuskin.” (Rajaseutujen matkailuopas, 1927) Rajaseutujen matkailuoppaassa rajaseutujen todettiin olevan suomalaisille terra […]

Reittejä rajaseudulle – kurkistuksia kotimaanmatkailun historiaan


Kartelliviraston ylläpitämään kartellirekisteriin merkittiin vuonna 1963 Herkkuperunayhdistys. Kyse ei ollut puhdaspiirteisestä kartellista, kuten ei useimmissa muissakaan liike-elämän yhteenliittymissä. Omien sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli ”toimia yhdyssiteenä herkkuperunaa pakkaavien yhteisöjen ja yksityisten kesken ja valvoa näiden etuja yhdistyksen toimialaan kuuluvissa asioissa”. Tyypillisen toimialajärjestön tehtävien ohella Herkkuperunayhdistys […]

Herkkuperunat ja yritysten yhteistyö