Näkökulmia


3
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku


Vallitsevissa olosuhteissa, jossa kontakteja läheisten kanssa, matkustamista ja jopa liikkumista paikkakunnalta toiselle on jouduttu rajoittamaan, voi omalla tavallaan samaistua 150 vuoden takaiseen elämään, jossa pitkien välimatkojen kulkeminen oli hankalaa ja hidasta ja läheisten tapaamisten välillä saattoi kulua pitkiä aikoja. Kun fyysinen kohtaaminen ei ollut mahdollista, […]

Kartanonhoitoa matkojen päästä 1850-luvulla


“Koleran borde snart infinna sig här, så kunde åtminstone jorden bliva befriad från några banditer, ty resan kan ju ej annat än bliva lång, som när man ej blir admitterad, utan nödgas fara och krångla, som vi nu har gjort.” Näin kirjoitti kapteeni E. G. […]

Pahaa ilmaa, lekatsua ja karanteeneja



2
Keskellä heinäistä pihapiiriä on viidestä puuriu’usta koottu keitinjalka, jonka varassa riippuu rautainen pata. Sen vasemmalla puolella seisoo avojaloin pieni tyttö mekko yllään ja päässään vaaleana hohtava kesämyssy. Tyttö kantaa sylissään kissaa. Pienet käsivarret ja kämmenet pitelevät tiukasti kiinni tummaturkkisesta ystävästä. Kissan korvat ovat kääntyneet taaksepäin, […]

Tyttö ja kissa – kansatieteelliset valokuvat kertovat


Tammikuun puolivälissä juhlistettiin suomalaisten sanomalehtien 250 vuoden mittaista historiaa. Vaille huomiota jäi se, että lehtityön varhaisten pioneerien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Ensimmäisen suomalaisen sanomalehden Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo ensimmäinen numero ilmestyi Turussa 15. tammikuuta 1771. Lehdessä julkaistiin sekä uutisia ja […]

Suomalaisia lehtinaisia jo 250 vuotta


Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä



Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa isoäitien merkitystä lastenlastensa elämässä. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitkään elinikään on isoäitien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ihmiset saivat lapsia 2–3 vuoden välein eli niin tiuhaan, ettei äidin […]

Kirkonkirjat paljastavat − mummo on valttia


Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevinä ja miehiä puoleensavetävinä femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyivät toistensa synonyymeiksi myös tiedusteluyhteisöjen ja turvallisuuspoliisien sisällä, ja tämä naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimmäisen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa – tunnetummalta nimeltään Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut […]

Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden päätöksiä


Koira on omistajalleen rakas ystävä ja perheenjäsen, koulutettu metsästyskoira paitsi metsästyksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä myös rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjelähteitä tutkiessa löytyneen, vuonna 1889 karanneen metsästyskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen näkökulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten. Suomalaiset metsästyskoirat olivat 1800-luvulla enemmän käytännön ominaisuuksien kuin […]

Kadonnut metsästyskoira Poku ja koiran arvo 1800-luvulla