Näkökulmia


Viime viikot ja kuukaudet ovat havahduttaneet monet huomaamaan, mitä se vaatii, että kauppojemme hyllyillä on ruokaa totuttuun tapaan. Monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, on saatu huomata, että ulkomaisilla työntekijöillä on merkityksellinen rooli kotimaisen tuotannon takana. Jännityksellä on seurattu myös suurien maataloustuotteiden viejämaiden toimintaa. Mahdollisilla […]

Miksi maataloushistorialla on väliä?


Huomasin eräänä aamuna tuntevani arjen muutoksiin liittyvästä pettymyksestä kumpuavaa vihaa ja säikähdin. Kun muutama viikko takaperin kirjoitin joutilaisuuden sietämisestä, en osannut aavistaa, että tilaisuus sen opettelemiseen tulisi näin pian. Maaliskuun puolivälissä Suomessa julistettiin koronaviruksen takia poikkeusolot ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Vaikka syyt vuoden 2020 […]

Yhteisöllisyys ja kasvottoman vihollisen uhka


Turun museokeskuksen Turun linnan kansainvälisestä naistenpäivästä naistenpäivään 8.3.2019–8.3.2020 kestävä näyttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa eläneen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat myös eräitä kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista päähenkilöitä. Nämä tulokset perustuvat väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston […]

Itsensä elättävät kaupunkilaisnaiset 1600-luvun Turussa



Tammikuu oli globaalin mittaushistorian lämpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, että talvesta on puhuttu ”pitkänä marraskuuna”. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat näkyneet myös ennennäkemättömän aikaisina […]

Kukkiva helmikuu ja kylmä kesä? Säätilojen seuraamisen historiasta


”Mikäli saattajat saattoivat todeta, eivät kyseessäolevat henkilöt ainakaan rajan välittömässä läheisyydessä joutuneet kiinni eikä sieltä myöskään 2 tunnin ajalta kuulunut ampumista.” Lakoniseen sävyyn toteava viesti on Terijoen nimismiehen kirjoittama maaliskuussa 1938. Naiset, Veera ja Irja, olivat herättäneet huomiota rajaseudulla muutamaa vuotta aikaisemmin. Kuulusteluissa he ainakin […]

Neuvostojärjestelmän nielaisemat ja valikoiva muistamisen kulttuuri


Lapsena oli usein tylsää. Silloin vanhemmat ehdottelivat aikansa kaikenlaista puuhaa, mutta kun mikään ei kelvannut, he tuumasivat vain: ”Voi voi, tylsisty sitten”. Sitten sitä tylsistyttiin, eikä lopulta kestänyt kauaa, kun leikki taas maistui. Viime aikoina olen pohtinut, milloin olen viimeksi ollut täysin joutilas? Milloin olen […]

Joutenolon sietämätön kestämättömyys



Viimeisen viikon aikana on ollut ilahduttavaa lukea niin monen median nostoja Heta Lähdesmäen väitöskirjasta Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa. Tuskin sattumalta sunnuntain 19.1. Helsingin Sanomien kolumni käsitteli muunlajisten eläinten tunne-elämää ja kommunikaatiota. René Descartes’n huippuunsa muotoileman antroposentrismin ja sitä seuraavien vuosisatojen tuotanto- ja […]

Biosfääristä ja empatiasta


Vuodenvaihteen harmaudessa taivaltava ja lumihankien hohteen sekä talvipäivän auringon kimalluksen puutteeseen pettynyt kulkija joutuu pakosta etsimään muita kohteita kauneudenkaipuunsa tyydyttämiseksi. Päädyin kaupungilla kulkiessani tutkailemaan minua ympäröiviä katunäkymiä, etenkin kun nykyaikaisen talven näköä hämärtävässä ja enemmän mieltä kuin ruumista hyytävässä harmaudessa ei juuri voi nähdä pidemmälle […]

Esinemaailman mahdollisten kohtaamisten hitaasti muuttuva kirjo: milloin ja minne katosi ...


Historiantutkimuksen viimeisten vuosikymmenten tärkeimpiä trendejä on kiinnostus arjen historiaan. Kun Turun historiateoksia täplittivät vielä 1900-luvun lopulla näkyvät mieshenkilöt, yhä useampi tuore tutkimus on tarttunut historian näkymättömiin yksilöihin, väestön valtavirtaan. Yksi heistä oli vaatimattomista oloista akateemiseen maailmaan edennyt Pehr Stenberg (1758–1824), joka on noussut tutkimuskohteeksi aivan […]

Kurkistus 1780-luvun opiskelijaelämän arkeen