Näkökulmia

1
Vuonna 1861 huhtikuun 22. päivänä yli viisisataa nuorta liberaalia ja opiskelijaa osoitti Helsingissä mieltään. Mielenosoittajat protestoivat valtiopäiviä valmistelevaa tammikuun valiokuntaa vastaan, sillä he pelkäsivät, että harvalukuinen valiokunta korvaisi pitkään toivotun parlamentaarisen edustuslaitoksen. Mielenosoituksen iskulause oli ”eläköön perustuslaki”, ja kulkueessa soi Porilaisten marssi. Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri, […]

Poliittisten laulujen lainattu historia

kirjoittajalta
1
Turun tuomiokirkon sakariston seinää koristaa seitsemän koristeltua konsolia, jotka ikään kuin kannattelevat holviruoteiden päitä. Ne on valmistettu kalkkikivestä 1300-luvun jälkipuoliskolla. Yksi konsoleista esittää ihmiskasvoja. Konsolit otettiin esiin korjaustöiden yhteydessä 1883. Tästä lähtien tutkijat ovat miettineet konsolien merkitystä. Mitä ne haluavat kertoa? Akateemista työtä on vahdittanut […]

Turun tuomiokirkko ansaitsee enemmän

kirjoittajalta
”Venäjän puolella näytti siltä, kuin olisi kuoleman viikate  korjannut siellä satoaan, Ihmiset oli karkotettu, kodit tehty autioiksi ja bolsevikkien vartiomiehet piileskelivät korkeiden paaluvarustusten takana. Täällä Suomen alueella kaikki puhui luottamuksesta, siellä rajan takaan näkyi pelkkää epäluuloisuutta ja pelkoa.” Näin kuvaili näkymiä Raja-Karjalassa 1930-luvun loppupuolella samonnut […]

Idän uhka synnytti rajaseutukysymyksen

kirjoittajalta
Autokoulunopettajani sanoi kerran, että elämässä on kaksi päivää, jotka jokainen muistaa loppuikänsä, nimittäin hääpäivä ja inssiajo. Voi toki olla, että monien (nuo kyseiset siirtymäriitit kokeneiden) kohdalla tämä pitääkin paikkansa. Itselläni vihkipäivä sentään on vielä kohtalaisella kirkkaudella mielessä, mutta inssiajosta muistan enää tuskin mitään. Sen sijaan […]

Vastaväitelleen mietteitä

kirjoittajalta
Rouva Tellervo Koiviston televisioitu 90-vuotishaastattelu pysäytti. Korkean iän saavuttaneen yhteiskunnallisen keskustelijan ja vaikuttajan silmiin piirtyi kauhu, kun hän kertoi teini-iän kokemuksistaan. Koulun uskonnonopettaja oli ottanut tavakseen piiskata työhuoneessaan tyttöoppilaita paljaalle takapuolelle. Kauhu huipentui, kun mies oli kysynyt 13-vuotiaalta Koivistolta, onko hänellä jo kuukautiset. Vuosikymmeniä vaiennut […]

Naisrauha – vaiettua historiaa

kirjoittajalta
Lähes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarityötäni, päädyin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti väestöhistoriallisten lähdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lisäksi huomasin pitäväni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. Tämä oli […]

Historiallisen demografian merkityksestä

kirjoittajalta
Tutkijan työtä pidetään usein yksinäisenä puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen työnä. Omakohtainen kokemukseni tutkijan työstä on jokseenkin päinvastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee työskentelemään ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteistyössä, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja […]

Tutkimus syntyy yhteistyössä

kirjoittajalta
Kiistely lääketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen käytöstä on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen sääntelyä koskevan lakialoitteen myötä. Julkisessa keskustelussa lääketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitetään toisilleen vastakkaisina ääripäinä: oikea- ja vääräoppisena parantamisena. Tässä kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mikä on ”oikeaa” ja mikä ”väärää” parantamista. […]

Historiallista rajanvetoa lääketieteen ja sen ulkopuolisten parannusjärjestelmien välillä

kirjoittajalta
Suomen vaiheet toisessa maailmansodassa ovat innoittaneet valtavasti historiantutkimusta. Kiinnostuksesta huolimatta sotavuosien käsittely on tapahtunut pitkälti kirjallisten lähteiden varassa. Muun muassa valokuvat ja elokuvat ovat pitkään olleet aiheen käsittelylle lähinnä oheiskuvitusta. Tilanne on muuttumassa vasta hiljalleen. Suomessa esimerkiksi Olli Kleemola ja Marika Honkaniemi ovat perehtyneet suomalaisten […]

”Filmi merkitsee paljon propagandamme aseena” – kun elokuvaväki lähti talvisotaan

kirjoittajalta