Näkökulmia

”Lentomatkailuako? Minä olen kokeillut sitä, mutta minä olen luopunut siitä.” Ehkä voisin ottaa käyttöön tämän Henry-Charles Mortimer Mégretin lausahduksen ”Hänen majesteettinsa tie” -pakinasta, joka julkaistiin suomennettuna Autotalous-lehdessä 1.6.1933. Ranskalainen moottorijournalisti argumentoi auton olevan yksityiskonetta kätevämpi matkailuväline, kun taas itse olen vaihtanut lentokoneet juniin ja laivoihin. Olen […]

Voiko tutkija olla lentämättä?

kirjoittajalta
”Tänään sanoin irti talvella palkkaamani navettapiian, joka ei minun ja Reginan huomautuksista huolimatta pitänyt maitoastioita puhtaina eikä muistanut juottaa vasikoita, vaan kerran toisensa jälkeen ne tulivat kipeiksi mahastaan ilman velliä.” ”Tallipoika Kalle sai alennuksen työrengiksi, sillä hän ei suostunut tekemään mitä pyysin – teetin kopion […]

Luotettava maatalouden työntekijä

kirjoittajalta
Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia väitöskirjassani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 sekä useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esitystä, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhmät, sillä perinteisen näkemyksen mukaan heistä ei ole […]

Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa

kirjoittajalta
2
Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinmäkeläinen Fredrica Söderlund sai suru-uutisen: hänen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkisälli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin läheisyydessä. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkisällistä, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan Töftön saarelta Bomarsundiin. Heidän aluksensa kenties kaatui tai ajautui […]

Eräs haaksirikko joulukuussa 1832

kirjoittajalta
Viime aikoina lähinnä Twitterissä on vellonut keskustelu siitä, mitä konkreettista hyötyä tutkimuksesta on. Edes pahimmat kriitikot eivät ole löytäneet kritisoitavaa Suomen historian tutkimuksen rahoittamisesta kotimaisin verovaroin. Historiantutkimusta arvostetaan ja siitä ollaan kiinnostuneita. Koin tämän omakohtaisesti viime heinäkuussa, kun järjestin yhdessä Parikkalan kalevalaiset naiset ry:n ja […]

Kävelyretki historiaan – tutkittu tieto paikallisyhteisössä

kirjoittajalta
Suomalaisen eläinsuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekeväni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen eläinsuojeluliikkeestä, yleisin kuulemani vastaus on: ”Ai, oliko jo silloin sellaista?” Tässä kirjoituksessa tarkastelen henkilöä, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen eläinsuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseessä on vuosikymmeniä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä […]

Constance Ullner – eläinsuojelija sadan vuoden takaa

kirjoittajalta
2
Koulujen historianopetuksella oli erityisesti itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä merkittävä rooli isänmaallisen hengen nostattajana ja maanpuolustustahdon herättäjänä. Oppikirjat olivat tässä keskeisessä asemassa, koska ne vaikuttivat sisältönsä, asenteidensa ja jäsentyneisyytensä kautta oppilaiden tapaan ymmärtää menneisyyttä. Oppikirjojen sisältö ei kerro totuutta siitä, mitä luokkahuoneessa on opetustilanteessa kerrottu, joten […]

Venäjä-kuva Suomen historian oppikirjoissa 1920–1940-luvuilla

kirjoittajalta
5
Kesäiset tutkimusretket maamme vanhimman rakennusperinnön pariin ovat noin 150-vuotinen traditio. Tänä kesänä kahden perinteikkään toimenkuvan haltijat, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja Polyteknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen toteuttivat kesäisen ekspedition Kustavin kirkkoon. Tässä kirjoituksessa käsittelemme Kustavin kirkkoon liittyviä ajoituskysymyksiä ja osoitamme, että […]

Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko

kirjoittajalta
Millä nimellä sinä haluaisit tulla muistetuksi kuolemasi jälkeen? Deadnamella tarkoitetaan nimensä vaihtaneen tai eri nimeä käyttävän sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen vanhaa, usein syntymässä annettua, nimeä. Käsitteelle ei ole vielä virallista suomenkielistä käännöstä, mutta käännökseksi on tarjottu muun muassa haamunimeä, marrasnimeä sekä kuolonnimeä. Deadnamen kysymistä ja käyttämistä […]

Etunimi ei ole tutkimuksessa itsestäänselvyys

kirjoittajalta