1800-luku


Rooman ei-katolinen hautausmaa, Cimitero Acattolico di Roma, sijaitsee Testaccion alueella lähellä Porta San Paoloa. Paikan tekee ainutlaatuiseksi jo se, että sen multiin on laskettu pääasiassa sattumalta Roomassa kuolleita muukalaisia. Yleensähän hautausmaat hautakivineen kertovat oman paikkakuntansa ihmisten ja sukujen historiaa. Hautausmaan rinteille on kolmen vuosisadan kuluessa […]

Rooman salainen puutarha


7
Kaunokirjallisuudella, joka käsittelee ainakin osaksi historiallisia tapahtumia, on katsottu olevan historiantutkimukselle dokumenttiarvoa kuvatun yhteisön toiminta- ja ajattelutavoista kertoessaan, esimerkkeinä eräät 1800-luvun suomalaisen maalaisyhteisön kuvaukset. Tällaisina voidaan pitää myös Auni Nuolivaaran nimissä 1936 julkaistua romaania Paimen, piika ja emäntä ja sen jatko-osia Isäntä ja emäntä (1937) […]

Paimen, piika ja emäntä – paikallishistoriaa romaanitrilogiassa


3
Nuorukainen nimeltä O. A. Järnefelt pääsi ylioppilaaksi toukokuussa 1818. Saavutusta oli tietenkin syytä juhlia, ja niin hän suuntasi eräänä lauantai-iltana ystäviensä kanssa Vanhalinna-nimiseen talonpoikaistaloon. Joukko vietti talossa iltaa siemaillen arrakkipunssia ja ”muuta hyvää” sekä nauttien juomien kanssa riisiryynipuuroa, munia, paistettua läskiä, tuoretta kalaa, pannukakkuja ja […]

200 vuotta ylioppilasjuhlia



Olen tutkinut paljon suomalaisen kätilötyön historiaa ja julkaissut teemasta kirjan Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (2012). Nähtävästi siksi minulta kysytään usein kaikenlaista raskaudenkulkuun ja synnytyksiin liittyvästä historiasta, usein myös abortin ja ehkäisyn historiasta. Vastaus toimii esimerkkinä siitä, miten lyhytikäinen on meille tuttu eurooppalainen yhteiskunta. […]

Pujoa, pietaryrttiä ja jouluruusua − Abortin historiasta


Vappu, tuo opiskelijoiden vuodenkierron kaikkein tärkein ja näkyvin juhla on jälleen täällä (tai noh, joillain se on ollut päällä jo hyvän tovin). Kadulla kulkee haalareihin ja viittoihin pukeutuneita opiskelijoita, kuohuviinipullot poksahtelevat, patsaat pestään ja aurinko häikii valkolakkien loisteessa. Turussa modernia opiskelijavappua on vietetty molempien yliopistojen […]

Vietettiinkö ensimmäistä opiskelijavappua 200 vuotta sitten Turussa?


Sinisävyisellä marmoroidulla paperilla päällystetyn nahkaselkäisen niteen kannessa on punaruskea nahkasoikio, jota reunustavat kullatut ornamentit. Soikion keskellä lukee kultakirjaimin ”Sundhets Journal”, terveyspäiväkirja. Kaunis sidos on Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirja ja sen lehdille on tehty merkintöjä naisista, jotka alistettiin säännöllisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838–1848. Valvontakirjan alussa on […]

Seksityöläisten arvoitus



Onko säätyläisnaisten tekstiilityö työtä, dekoratiivista harrastelua vai taidetta? Historian eri aikoina naiset ja myös miehet ovat käyttäneen suuren osan ajastaan erilaisten käsitöiden tekemiseen. Toisille – useimmiten miehille – käsityöt olivat ammatti, toisille – useimmiten naisille – lisäansioiden lähde ja kotitalouden jokapäiväinen askare. Käsitöitä voi kuitenkin […]

Kirjailtuja silkkilompakoita – työtä, taidetta vai harrastelua?


Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että vappua on juhlittu jo keskiajalla 700-luvulla eläneen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivänä. Vappuun liittyi monia maanviljelykseen ja satokauteen liittyviä sanontoja ja uskomuksia. Vappuna oli tapana laskea karja ensimmäistä kertaa laitumelle pitkän talven jälkeen. Vappuna myös ihmiset siirtyivät nauttimaan ulkoilmasta, […]

Vapun juhlintaa 1800-luvun Suomessa


Joulun kunniaksi Lastuja-blogimme vuoden 2017 viimeisessä kirjoituksessa tutustutaan joulunviettotapoihin 200 vuotta sitten. Menneisyyden jouluihin meidät perehdyttää turkulainen hovioikeuden virkamies Johan Petter Winter, joka asui Ispoisten kartanossa yhdessä isänsä Arndtin ja sisartensa Lovisan ja Jeanetten kanssa 1810-luvulla. Johan Winter piti aktiivisesti päiväkirjaa, johon hän taltioi myös […]

Joulun viettoa Wintereillä