”Leipää.” Näin luki isolla Turun Sanomien sivulla neljä 21. joulukuuta 1917. Monen mieleen iski varmasti varsin pian, että näin tarjottu kyrsä oli harmillisen paperista. Kyseessä oli mainos ruotsalaisen kirjailijan ja sanomalehtimiehen Willy Grebstin kirjasta Bröd: tvärsnitt genom samhället våren 1917, jonka Frans Talaskivi oli suomentanut. Kirjan oli hiljattain julkaissut Kustannusliike Minerva Helsingissä. Samassa lehdessä (s. ...
Ulkomaiden kriisit saivat taas aiempaa enemmän tilaa lehdissä, mikä osaltaan kertoi tilanteen Turussa rauhoittuneen. Venäjältä raportoitiin, että Ukraina aikoo taistella bolsevikkeja vastaan. Viereisellä Turun Sanomien palstalla luki, että sota näiden välillä on jo alkanut. Åbo Underrättelser koosti lyhyitä tiedotteita eri rintamilta: Itävalta ilmoitti hyökkäyksensä Italiaan menestyvän. Niin ikään kerrottiin rauhanneuvotteluista, joilla bolsevikit pyrkivät irrottamaan Venäjän ...
Sosialisti raportoi keskiviikkona, että sotilaat oli määrätty kaupunkia valvomaan ja siten ”[r]yöstöt lopetettu” (19.12.1917, s. 2). Uusi Aura uutisoi samansuuntaisesti, joskin toisessa artikkelissa antoi päinvastaista tietoa, jonka mukaan ryöstöt olivat alkaneet illalla uudelleen. ”Huligaanien” tekemistä vahingoista kertyi yksityiskohtaista tietoa. Edelleen kerrottiin, että senaattori A. [Arthur] Castrén Helsingistä oli saapunut neuvottelemaan Turun pattitilanteen ratkaisusta. ”Häpeä! Häpeä! ...
Kahden yön ”hirmuvallan” jälkeen aamun porvarilliset lehdet kuten Turun Sanomat kutsuivat lainkuuliaisia ihmisiä kansalaiskokoukseen Kauppatorille tänään 18.12.1917 kello kahdelta. Oli aika ryhtyä yhdessä vastatoimiin mellastajien vuoksi. Sanomaa vahvistivat lehtien monipalstaiset selonteot ryöstetyistä liikkeistä: katu kadulta käytiin läpi hävityksen kohteita ja astetta. Kulta- ja kellosepänliikkeet olivat kärsineet melko täydellistä tyhjennystä ja tuhoa mutta niin olivat monet ...
Tieto lauantaina alkaneesta Turun miliisilakosta oli sunnuntaina tavoittanut kaupungin asukkaat –mukaan lukien ne ihmiset, jotka päättivät hyödyntää järjestyksenpidon puutetta. Maanantaina lehdet kuten Sosialisti ja Turun Sanomat raportoivat laajasti edellisillan ja yön sekasorrosta Turun keskustassa otsikolla ”Turku anarkian wallassa”, Sosialisti tosin vasta sivulla 3. Monien liikkeiden näyteikkunat rikottiin ja tavaroita ryöstettiin, ihmisiä pahoinpideltiin ja Turun Sanomain ...
Sunnuntaina 16. joulukuuta 1917 Mikaelinkirkossa konsertoi nuori urkuri Mauno Suomi. Hän oli syntyisin Turusta ja opiskellut aluksi kotikaupunkinsa urkukoulussa. Parhaillaan Suomi täydensi opintojaan Helsingissä Oskar Merikannon johdolla. Myöhemmin hän toimi Tampereen tuomiokirkon urkurina 1926–1955 ja oli myös Tampereen musiikkiopiston ensimmäinen rehtori. Lehdet olivat mainostaneet konserttia jo päiviä aiemmin ja koettaneet saada turkulaista yleisöä rientämään joukolla ...
Sosialisti-lehti julkaisi lauantaina 15. joulukuuta 1917 etusivullaan näyttävän piirroskuvan ”Kehityksen jarrut”, jossa kehityksen pyörän päällä seisoo uljaasti lippuaan pitelevä vallankumouksen hengetär. Päivän lehdessä kerrottiin siitä, miten venäläisten joukot Turussa pikkuhiljaa vähenivät. Edellisenä päivänä olivat kotiseudulleen palanneet Turkuun vuosina 1905–1906 lähetetyt sotilaat. Punaliput ja torvisoitto saattelivat lähtijöitä, puheita pidettiin puolin ja toisin ja luokkataistelun nimeen vannottiin. ...
Itsenäistymisen jälkeen Suomen kaupungit muuttuivat valoisammiksi! Lehdissä oli kerrottu, miten Hangossa ja Helsingissäkin valaistusta pyrittiin lisämään. Turun Sanomat kirjoitti 14. joulukuuta 1917 sitä, miten myös Turussa tavoitteena on saada kadut pimeään aikaan ”nykyistä valoisemmiksi”. Turun Sanomien mukaan on tarkoitus ”sytyttää aikaisemmin palaneiden lisäksi 70 lyhtyä”. Valoa pyrittiin siis lisäämään pystyttämällä uusia lyhtyjä, mutta oli myös ...
Joulukuun aikana käsiteltiin useampaan otteeseen kysymystä Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 1917. Uusi Aura siteerasi 13. joulukuuta ruotsalaista Dagens Nyheter -lehteä, joka oli todennut: ”[J]os Lenin ja Trotski onnistuvat saamaan rauhan aikaan, on heillä toiveita saada Nobelin rauhanpalkinto. Heitä on jo esittänyt palkinnon saajiksi norjalaisen Nobelin komitean puheenjohtaja, valtioneuvos Lövland, joka on pitänyt esitystä hyvin kohtuullisena, edellyttäen, ...
Joulukuun 12. päivänä 1917 kerrottiin, miten Saksassa ja Ruotsissa oli reagoitu Suomen itsenäistymiseen. Samaan aikaan kun kansainväliseltä yhteisöltä saatiin positiivisia signaaleja, Varsinais-Suomessa levottomuudet jatkuivat. Raisiossa punakaartilaiset olivat hätyytelleet kaupungista tullutta maanviljelijää, jolla oli mukanaan puolitoista kiloa voita, ja he olivat myös ampuneet kolme laukausta browningillaan, mutta maanviljelijä oli ehtinyt karkuun. Ensimmäisen maailmansodan taisteluista kerrottiin muun ...