Torstaina 31. tammikuuta 1918 monenlaiset tarinat ja tiedot risteilivät niin Turussa kun muuallakin Suomessa. Tosiasioita kumottiin huhuina, ja huhuja väitettiin tosiasioiksi. Sisällissota oli alusta lähtien myös informaatiosotaa, kilpailua siitä, kenen tiedot ja mielikuvat tehokkaimmin levisivät. Sosialisti kirjoitti aiheesta voimakkaasti otsikolla ”Valheilla pelotellaan” toteamalla, että ”Helsingissä sekä muissa kaupungeissa on viime päivien kuluessa levitetty sähkösanomaa, jolla ...
Sunnuntain jälkeen tiedonkulku oli Suomessa katkonaista. Vaasalainen Vapaa Sana kirjoitti keskiviikkona 30. tammikuuta 1918, että ”Etelä-Suomesta ei ole tänne saatu varmoja tietoja sunnuntain jälkeen”. Lehden mukaan Helsingin sanotaan olevan punakaartilaisten vallassa, samoin Tampereen. Lehti jatkaa: ”Turusta ei tiedetä mitään. Huhut, joita liikkuu, ovat aivan epävarmoja.” Joitakin tietoja Turusta kuitenkin levisi muualle maahan. Turussa julkaistun venäjänkielisen ...
Suomenkielinen Sosialisti ja ruotsinkielinen Arbetet keskittyivät tiistaina 29. tammikuuta 1918 kertomaan vallankumouksen alkamisesta. Sosialisti kertoi turkulaisille lukijoilleen, että lääninhallitus oli vallattu. Turun vallankumouksellinen piirineuvosto oli myös nimittänyt komisarioita valvomaan toimintaa lääninhallituksessa, postissa, rautateillä ja Suomen Pankissa. Myös elintarvikeasia oli ajankohtainen: varsinkin perunapulaan piti löytää ratkaisu, ja lehti kertoikin, miten Loimaalta saatiin 150 hehtolitraa perunoita Turkuun. ...
Maanantaina 28. tammikuuta 1918 ilmestyivät Turussa vain Izvestija ja Sosialisti. Etusivullaan Sosialisti tiivisti edellisen päivän tapahtumat: ”Työväestön nousu sortovaltaa vastaan. Senaatti kukistettu.” Samassa lehti kertoi, että myös Turussa oli ryhdytty vallankumoustoimintaan: ”Kun eilen saapui tieto, että työväen vallankumouksellinen toiminta oli alkanut Helsingissä, kokoontuivat Turussa sos.-dem. piiritoimikunta, Kunnallistoimikunta, Vallankumouskomitea, sekä kaartin piiri- ja paikallisesikunnat yhdessä järjestämään ...
Sunnuntaina 27. tammikuuta 1918 Turussa ilmestyi neljä sanomalehteä, Turun Sanomat, Uusi Aura, Åbo Underrättelser sekä venäjänkielinen Izvestija, jota oli julkaistu edellisen vuoden huhtikuusta lähtien. Muut lehdet eivät ilmestyneet sunnuntaina, mutta aikalaisilla ei myöskään ollut tietoa siitä, millainen julkisen sanan tulevaisuus olisi. Sunnuntaina lehdet julkaisivat huolestuttavia uutisia väkivaltaisuuksien kiihtymisestä. Juuri sunnuntain aikana tapahtumat vyöryivät eteenpäin. Seuraavana ...
Jään murtaminen ja jäitten lähtö olivat saaneet kansallisen painotuksen 1800-luvun lopun Suomessa. Helmikuun manifestin jälkeen vuonna 1899 Jean Sibelius oli säveltänyt melodramaan Islossningen i Uleå älv (Jäänlähtö Oulujoesta), joka perustui Zachris Topeliuksen runoon. Jään lähtö merkitsi kansallisen kukoistuksen alkua, kevättä. Jään murtamisella oli myös konkreettinen merkitys, sillä se auttoi pitämään yhteydet ulkomaailmaan avoinna talvellakin. Lauantaina ...
Perjantaina 25. tammikuuta 1918 Uusi Aura rakensi kuvan Suomen ajautumisesta täydelliseen kaaokseen. Maassa vallitsi ”punakaartilais- ja sotilasanarkia”, joka ilmeni paitsi Viipurissa myös Terijoella, Lappeenrannassa, Vaasassa, Raumalla ja monella muulla paikkakunnalla. Alkava sota kosketti kaikkia, mutta saman päivän lehdessä huomio kiinnittyy myös kuolinilmoitukseen, joka kertoo inhimillisestä tragediasta. Sandra ja Kaarlo Hurmeen kotia oli kohdannut kipeä menetys. ...
Tammikuussa 1918 sanat ”kansalaissota” ja ”sisällissota” esiintyivät julkisuudessa yhä enemmän. Jännitteet olivat olleet jo olemassa, mutta nyt siirtyminen sotaan oli entistä selvempää. Turun Sanomat julkaisi 24. tammikuuta kirjoituksen otsikolla ”Kansalaissota”. Teksti alkaa: ”Turussa vallinnut punakaartilaismielivalta on tavallaan tylsyttänyt Turun rauhallisten asukasten mielet. Tiedot muualla suoritetuista väkivallanteoista eivät ole enää voineet meitä syvemmin järkyttää, siksi jokapäiväisiltä ...
Turkuun oli jo jonkin aikaa suunniteltu ”kunnallista kansankeittiötä”. Asiasta kertoivat 23. tammikuuta 1918 sekä Uusi Aura että Sosialisti. Kansankeittiöiksi oli jo vanhastaan kutsuttu työmaaruokaloita tai ravintoloita, jotka tarjosivat edullista ruokaa köyhemmälle väelle. Ensimmäisen maailmansodan aikainen ruokapula ja hintojen nousu synnyttivät myös Suomeen nimenomaan kunnallisesti ylläpidettyjä keittiöitä. Sosialisti kertoi pikku-uutisessaan, että ruokalan taloudenhoitajaksi oli valittu rouva ...
Turun Sanomat julkaisi 22. tammikuuta 2018 kuvasarjan zeppeliineistä, ilmalaivoista. Ensimmäisen maailmansodan aikana ilmalaivat olivat tulleet tutuiksi tarinoiden ja lehtien kautta: saksalaiset käyttivät zeppeliinejä niin tiedustelulentoihin kuin pommituksiin. Suomessakin oli koettu ilmahyökkäys vuonna 1916, kun saksalainen ilmalaiva pommitti Maarianhaminan satamaa. – H. S-i