Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6. joulukuuta. Päivä oli taitekohta myös maarialaiselle Edith Westerlundille, joka oli samana päivänä purkanut kihlauksensa Rafael Almin kanssa. Varmaankin tapaukseen liittyi myrskyisiä tunteita, sillä Westerlund ilmoitti suhteen päättymisestä sanomalehdessä, Uudessa Aurassa lauantaina 8. joulukuuta 1917. Todennäköisesti Rafael Alm oli sama henkilö, joka oli joutunut virkavallan kanssa tekemisiin useita kertoja menneiden vuosien ...
Torstai 6. joulukuuta 1917 valkeni Turussa pilvisenä. Etelätuuli piti lämmön plussan puolella, ja illalla mittarissa oli melkein kolme astetta. Arkipäivän kiireet olivat edessä. Tiedossa oli, että eduskunta käsittelisi Helsingissä senaatin antamaa itsenäisyysjulistusta, mutta tiedot ratkaisusta olivat lehtien palstoilla vasta seuraavana aamuna. Tieto siitä, että eduskunta oli hyväksynyt julistuksen äänin 100–88, varmaankin kiiri Turun kaduilla jo ...
Ensimmäistä adventtia vietettiin vuonna 1917 sunnuntaina 2. joulukuuta. Olot olivat ankeat, ja huoli tulevaisuudesta kaikkien mielessä. Turun Sanomien sunnuntailiitteessä oli tavan mukaan paljon puuhasteltavaa lapsille, tarinoita ja tehtäviä, ja myös joulun läheisyyttä käsiteltiin lyhyesti kirjoituksessa ”Lapset, joulu lähenee!” Sen keskeinen sisältö oli varautumisessa siihen, että niukkuuden keskellä joululahjoja ei kenties olisi odotettavissa aiempien joulujen tapaan: ...
Suomen autoistuminen oli lähtenyt liikkelle ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin uuden liikennevälineen vaikutukset herättivät huolta Varsinais-Suomessakin. Toisinaan korostettiin, että maantiet oli tehty hevosliikenteelle eikä uusille automobiileille, eivätkä autot saisi häiritä sen paremmin hevosia kuin lehmiäkään. Sota katkaisi autoistumiskehityksen, mitä kuvastaa se, että maassa oli 1920-luvun alussa vasta 1800 autoa ja 800 moottoripyörää. Vuonna 1917 autoja oli ...
Ruotsissa seurattiin tarkasti Suomen tilanteen kehittymistä syksyllä 1917. Turun Sanomat kirjoitti 27. marraskuuta, että Ruotsissa oli pelätty jo aiemmin suomalaisten hylkäävän kotimaansa ja suuntaavan joukoittain läntiseen naapuriin. Stockholms-Tidningen oli vaatinut Ruotsin ja Suomen välisen rajan ”ankaraa vartioimista”. Passien tarkastusta tuli kiristää molemmin puolin, eikä mitään myönnytyksiä tulisi sallia. Lehdessä oli vedottu Ruotsin niukkaan elintarviketilanteeseen, josta ...
Turun Sanomat julkaisi 25. marraskuuta 1917 sunnuntailiitteen, jonka etusivulla kerrottiin ranskalaisen kuvanveistäjän Auguste Rodinin kuolemasta. Rodin oli menehtynyt jo 17.päivä: ”Sähkölennätin on taasen tuonut huomattavan kuolinsanoman.” Laajan esseen yhteydessä julkaistiin myös valokuva Rodinistä. Valokuvia julkaistiin lehdistössä yhä enemmän, mutta silti ne olivat harvinaisia. Rodinin molemmin puolin nähtiin hänen kädenjälkeään, kaksi veistosta. Muistokirjoitus on ylitsevuotavainen: lehden ...
Vuoden 1917 marraskuun kolmastoista päivä oli tiistai. Elintarvikepula, maidon ja voin rajahinnat sekä elintarvikkeilla keinottelun estäminen puhuttivat kaikissa Turussa ilmestyneissä lehdissä. Kaupunkilaisten ahdingosta ja epävarmuudesta huolimatta uutiset maailmalta veivät paljon palstatilaa. Tilanne Pietarissa ja Moskovassa oli epäselvä, ”Kansalaissota jatkuu Venäjällä” otsikoi Turun Sanomat. Osa tiedoista oli hyvin tarkan oloisia. Esimerkiksi Pietarin Nevskillä oli ollut sunnuntaina ...
k – R. H-i & S.O-o
Mommilan ja Lokakuun vallankumouksen rinnalle alkoivat palata uutiset ensimmäisestä maailmansodasta. Bolševikkien kerrottiin Pietarissa antaneen rauhanjulistuksen kaikille sotaakäyville kansoille ja hallituksille. Sosialistista luettiin, että työläis- ja talonpoikaishallitus ”esittää kaikille sotaakäyville kansoille ja niiden hallituksille aloitettavaksi viipymättä neuwottelut oikeudenmukaisesta, kansanwaltaisesta rauhasta.” Lisäksi lehdissä esiintyi tietoja syrjäytetyn väliaikaishallituksen pyrkimyksistä palata valtaan. Lehdet kertoivat vakavasta ihmishengen vaatineesta työtapaturmasta turkulaisessa ...
Bolševikkien vallankaappaus herätti välittömästi pohtimaan sen seurauksia Suomen kannalta. Turun Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa ”Wallan anastus Wenäjällä ja Suomi” todettiin, että vallankaappaus oli tapahtunut vastoin odotuksia lähes ilman vastarintaa ja verenvuodatusta. Lehden mukaan Venäjällä tapahtunut ”vallananastus” tulisi vaikuttamaan Suomen asemaan syvästi: ”Siten olemme joutuneet sellaiseen asemaan, jossa meidän on pakko ottaa asiaimme hoito omiin käsiimme. Se ...