Turussa alkoi tiistaina 9. huhtikuuta 1918 käydä ilmeiseksi, että punaisten valta oli kohta päättymässä. Vallanvaihdoksen jälkeen 13. huhtikuuta Turun Sanomat kertoi, että jo “maanantaista lähtien on kaupungin kaduilla näkynyt punakaartilaisten perheitä matkustushommissa. Varsinkin kaikki, jotka ovat olleet jonkunlaisessa johtajan asemassa: eri virastojen “komisariot” ja punakaartin päälliköt, komppaniapäällikköjä myöten ovat rientäneet pakoon. Toiset ovat ottaneet perheensä ...
Yleistilanne alkoi punaisten kannalta olla jo huhtikuun alussa todella huono, ja epäilemättä tämä ainakin punaisten johdossa Turussa tiedettiin, vaikka Sosialisti ja Arbetet, ainoat kaupungissa ilmestyneet sanomalehdet, eivät sitä yleisölle kertoneetkaan, vaan yrittivät ylläpitää propagandan avulla toiveikkuutta. Saksalaiset olivat nousseet maihin Hangossa 3. huhtikuuta ja vallanneet Karjaan 6. huhtikuuta katkaisten samalla Turun ja Helsingin välisen rautatieyhteyden. ...
Turun kansankomissariaatti antoi huhtikuun alussa määräyksen pakkomobilisoinnista Turussa. Tätä määräystä alettiin toteuttaa nopeasti ja erikoisen näyttävällä tavalla. Punakaarti teki Turun keskustassa ison joukkopidätyksen sunnuntaina 7. huhtikuuta noin kello 18. Linnankadun ja Kauppatorin välinen alue saarrettiin ja kaikki alueella olleet miespuoliset henkilöt pidätettiin. Myös ohi ajanut raitiovaunu pysäytettiin ja kyydissä olleet miehet pidätettiin. Myöhemmin pidätyksiä tehtiin ...
Molemmissa 6. huhtikuuta 1918 ilmestyneissä turkulaisissa lehdissä Sosialistissa ja Arbetetissä uutisoitiin kansanvaltuuskunnan siirtymisestä Helsingistä Viipuriin. “Helsingin Paikallisen Punaisen kaartin esikunnan” päätös oli päivätty 4. huhtikuuta. Lehdissä ei sen kummemmin kommentoitu tätä siirtymistä, mutta se enteili punaisen Suomen loppua. Saksalaiset olivat nousseet maihin Hangossa 3. huhtikuuta. Kansanvaltuuskunta ja muu punainen keskushallinto, työväen pääneuvosto ja punakaartien johto joutuivat ...
Sosialisti uutisoi 4. huhtikuuta 1918 mahdollisuudesta, että Vienan Karjala liittyisi Suomeen. Lehti lainasi venäläistä Djen-lehteä, jonka mukaan Vienan Karjalan venäläiset asukkaat ja siellä toimivat työ- ja sotilasneuvostot olivat pitäneet kokouksia maan liittämisestä Suomeen. Sama uutinen julkaistiin myös muun muassa Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantajassa 4. huhtikuuta 1918. Tosin otsikko oli vähän toinen: ”Vienan Karjalan työläiset tahtovat päästä ...
Torstaina 28. maaliskuuta 1918 Turussa ilmestyneessä kahdessa sosialistilehdessä myönnettiin ensi kertaa suoraan ja molemmilla kotimaisilla kielillä, että vallankumoukselliset olivat Tampereella kärsineet taisteluissa takaiskuja. Arbetet painatti uutisen vastoinkäymisistä etusivulle. Sosialisti sijoitti vastaavan artikkelin lehden sivulle kuusi. Tappioiden myöntämisen perään tekstissä vähäteltiin niiden merkitystä. Samassa hengessä kirjoittaja varoitti luovuttamasta ja kannusti hyökkäykseen, koska se oli ainoa siedettävä ...
Keskiviikoksi 27. maaliskuuta 1918 Sosialistin toimitus oli saksinut ja suomentanut artikkelin lehdestä Hamburger Fremdenblatt. Saksalaista lehteä lainattiin suoraan: ”Ruotsissa ei ole oikein suopein silmin katsottu meidän Ahvenanmaan retkikuntaamme.” Saksalaista valtaa Itämerellä oli tämän mukaan turha pelätä: ”Sellainen käsitys ei tunne tilannetta. Kun nyt Suomi Saksan avulla ainiaaksi vapautuu punaisesta anarkiasta, niin ei Skandinavian valtioiden, jotka ...
Tiistaina 26. maaliskuuta 1918 Arbetet-lehti tiedotti, että Tampere oli sotatilassa. Kaupunkiin oli jo 20.3. määrätty ulkonaliikkumiskielto, joka kesti iltapäivän kello viidestä aamukahdeksaan. Aseiden kanto ilman punakaartin lupaa tietäisi joutumista sotaoikeuteen. Jos ja kun Tampereen rintaman taisteluista saattoi punaisten lehdistä lukea vain niukasti, niin todennäköisesti tällainen ilmoitus vahvisti lukijoiden epäilyjä tilanteen vakavuudesta. Ilmoituksen vieressä kerrottiin punakaartilaisen ...
Sanomalehdet eivät ilmestyneet Turussa sunnuntaina 24. maaliskuuta. Rauno Lahtinen on kuvannut teoksessaan Punainen Turku 1917–1918 (2016) elämää ja tapahtumia Turussa aina syksyyn 1918 saakka. Maaliskuun tilanteen hän on tiivistänyt seuraavin sanoin: ”Punainen Turku oli maaliskuussa vaikeuksissa työtilanteen huonontuessa ja ruoan loppuessa. Venäläiset joukot alkoivat tehdä lähtöä ja saksalaisten hyökkäystä pelättiin jatkuvasti. Huhut valkoisten taisteluvoitoista levisivät. ...
Arbetet julkaisi torstaina 21. maaliskuuta 1918 monipalstaisen kirjoituksen ”En fredsröst”. Sen oli kirjoittanut Edvin Wahlstén. Kirjoituksen alkuun saatteeksi lehden toimitus ilmoitti julkaisevansa sen mielihyvin, vaikka epäili sen herättävän asianmukaista vastakaikua. Myös Wahlsten myönsi, että saattaa olla sulaa hullutta puhua rauhasta. Hänen mielestään oli vielä ennenaikaista nähdä, miten taistelussa lopulta tulisi käymään. Hänen mukaansa luja ote ...