Ajankohtaista

Kun viime lauantaina (27.4.2019) luin Henri Hannulan erinomaisen blogitekstin vuonna 1681 tapahtuneesta Turun palosta, en voinut jättää asiaa sikseen. Hannula kirjoitti blogiinsa asiamies Bartholomeus Vestinghin selonteosta, jonka hän kirjoitti alkukesästä 1681 Alankomaiden lähettiläs Christian Constantijn Rumpfille. Kesäkuun alussa päivätyssä kirjeessä kerrotaan, miten tulipalo sai alkunsa […]

Turun palo 1681 – mitä raastuvanoikeuden pöytäkirjat kertovat?

kirjoittajalta
Silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, Vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, Josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan. Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckell, Alhström, Donner Wasatjerna, Ehrnrooth, […]

Perheyritysten juurilla

kirjoittajalta
Saimme hiljattain kuulla, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii epäilyä isännöintialalle pesiytyneestä kartellista. Viime vuoden lopulla rakennusbisneksessä paljastui puolestaan koko maan kattanut styrox-kartelli. (Helsingin Sanomat 4.12.2018, 8.2.2019). Vaikka kartellit ovat olleet kiellettyjä 1990-luvulta lähtien, tällä vuosituhannella kartelleista epäiltyjen yritysten listalle on joutunut useita Suomen teollisuuden lippulaivoja, […]

Kartellit eivät ole historiaa

kirjoittajalta
1
Vuonna 1861 huhtikuun 22. päivänä yli viisisataa nuorta liberaalia ja opiskelijaa osoitti Helsingissä mieltään. Mielenosoittajat protestoivat valtiopäiviä valmistelevaa tammikuun valiokuntaa vastaan, sillä he pelkäsivät, että harvalukuinen valiokunta korvaisi pitkään toivotun parlamentaarisen edustuslaitoksen. Mielenosoituksen iskulause oli ”eläköön perustuslaki”, ja kulkueessa soi Porilaisten marssi. Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööri, […]

Poliittisten laulujen lainattu historia

kirjoittajalta
Turussa järjestettiin 24.–25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka keräsivät kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli väkeä lähes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. Päivät herättivät laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli myös luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museoväkeä sekä muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla […]

Näkemyksiä uuden ajan alun tutkimuksesta

kirjoittajalta
1
Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä […]

Linnan juhlat kautta aikojen

kirjoittajalta
Suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämän asennekartoituksen, Tiedebarometrin, mukaan yliopistot ovat sijoittuneet yhteiskunnan eri instituutioiden joukossa kolmanneksi heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kyselyissä 70–75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut tuntevansa melko suurta tai hyvin suurta luottamusta yliopistoihin. Samaan aikaan professorin ammatin arvostus […]

Arvostus ja arkipäivä: professorin muuttuva asema

kirjoittajalta
Takapihan terassilla loistaa illan pimetessä yksinäinen kynttilälyhty. Sen kynttilää ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyhäinpäivänä vietettyä kirkollista pyhäpäivää. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvistävät kasvot, jotka muistuttavat meitä vuotuisten pyhäpäivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa isänpäivä, jota tänä vuonna […]

Liput salkoihin isän kunniaksi

kirjoittajalta
Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä […]

Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!

kirjoittajalta