Näkökulmia


1
Nykypäivänä keskusteluaiheiksi ovat nousseet niin miesten asevelvollisuus, miesten syrjäytyminen, isyysvapaan lyhyys kuin poikien huonompi koulumenestys. Aihe ei ole kuitenkaan niin uusi, kuin siitä ajatellaan. Keskustelu samasta aiheesta viidenkymmenen vuoden takaa on jäänyt unholaan. Tutkin kandidaatin tutkielmassani 1960-luvulla toiminutta Yhdistys 9 nimistä järjestöä. Keskityin yhdistyksen toiminnassa […]

Mieskin on ihminen


1
Kirjailija Erkki Vala lähetti helmikuussa 1953 Yleisradion ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle kirjeen, jossa hän toteaa: “Minun näyttää olevan mahdoton päästä mihinkään tuloksiin teatteriosaston päällikkö (Olavi) Paavolaisen kanssa. Hänen käyttäytymisensä minua kohtaan on ollut suoraan sanoen senlaatuista, että minulla on syytä epäillä hänen estävän kuunnelmieni esityksen henkilökohtaisista […]

Antagonistien kuusi kohtaamista


1
Yliopistolaiset ovat historiallisessa tilanteessa, sillä yliopistojen opetushenkilökunta on ensimmäistä kertaa mennyt lakkoon. Työtaistelu käynnistyi Helsingin yliopistossa. Mikäli neuvottelutulosta ei synny, työnseisaus leviää päivän pistelakkoina muualle maahan. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta lakko on aina kuulunut yliopistolaisia edustavien liittojen työtaisteluvalikoimaan. Tieteentekijöiden liitto eli entinen Assistenttiliitto syntyi vuonna 1967 kohentamaan […]

Yliopisto lakossa!



1
Kesäkuussa 1932 Sylvi Fagerholm avustaa miestään, Etsivän keskuspoliisin etsivää, ja yrittää varjostamalla saada selvää aiemmin epäilyksiä herättäneen tuntemattoman sinitakkisen naisen henkilöllisyydestä. Epäillään, että nainen olisi mukana kommunistien maanalaisessa, valtiopetoksellisessa toiminnassa. Varjostamisen jälkeen hän kirjoittaa havainnoistaan raportin. ”Suunnilleen klo 10, 15 näinkin […] epäillyn naishenkilön menevän […]

Kahdesti seuratut ja värikäs aineisto


Mitä yhteistä on ysköspullolla 1900-luvun alusta ja Henrik Gabriel Porthanille kuuluneella taskukellolla 1700-luvun jälkipuolelta? Äkkiseltään vastaus vaikuttaa selkeältä: ellei oteta lukuun tiettyä muodon yhtäläisyyttä – molemmat ovat pieniä pyöreitä ja litteitä kiiltäväpintaisia esineitä – ja sitä, että molemmat kuuluvat nykyään Turun museokeskuksen kokoelmiin, ei näillä […]

Ysköspullo ja Porthanin kello


Humanistisen tieteen julkaisemisen kielipolitiikka on jälleen viime viikkoina ollut tiiviisti tapetilla sen jälkeen, kun Jaakko Hämeen-Anttila korosti Helsingin sanomien kolumnissaan englanninkielisen julkaisemisen merkitystä tieteessä. Toisaalta Hämeen-Anttila korosti myös muiden kielien merkitystä ja suomenkielisen yleistajuisen julkaisemisen tärkeyttä. Joka tapauksessa joukko tutkijoita rynnisti puolustamaan myös kotimaisilla kielillä […]

JUFOsta allikkoon? Julkaisufoorumi ja humanistien kansainvälinen julkaiseminen



1
Marraskuussa 1652 talvi teki tuloaan Turkuun; pakasti ja oli pimeää. Värmlantilainen opiskelija Petter Gyllenius oli viettänyt illan opiskelutoverinsa luona Aninkaisissa ja lähti keskiyöllä kotiin. Yö oli sysimusta ja Gyllenius eksyi. Hän vaelsi tunnin ajan ympäri Aninkaisten mäkeä polviin asti ulottuvassa liejussa vaipuen täydelliseen epätoivoon. Lopulta […]

Yön synkkä pimeys, rikottu ikkuna ja opiskelijoiden Turku


Kuluvana vuonna on määritelty ja analysoitu yhä uudelleen sitä, mikä Suomi on. On tärkeää pohtia, mitä ”Suomi” eri aikoina ja eri ihmisille on tarkoittanut. Ei ainoastaan Suomen satavuotisjuhlavuodeksi määrättynä vuonna 2017, vaan myös joka vuosi, yhä uudestaan. Historian tunteminen ja ymmärtäminen auttaa asettamaan myös nykyisyyden […]

Miten Suomi syntyi?


1
Tieto-Finlandia-palkinto jaettiin keskiviikkona 29.11.2017 Riitta Kylänpään kirjoittamalle elämäkertateokselle Pentti Linkola – Ihminen ja legenda. Keskustelu palkinnon ja tietokirjallisuuden aiheiden ympärillä alkoi luonnollisesti jo paljon aikaisemmin. Asiaa kommentoi muiden muassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Kari Enqvist kolumnissaan (Yle 22.11.2017). Enqvist on Ylen kolumneissaan nostanut esiin tärkeitä […]

Tietokirjallisuuden portinvartijat?