Näkökulmia

Rouva Tellervo Koiviston televisioitu 90-vuotishaastattelu pysäytti. Korkean iän saavuttaneen yhteiskunnallisen keskustelijan ja vaikuttajan silmiin piirtyi kauhu, kun hän kertoi teini-iän kokemuksistaan. Koulun uskonnonopettaja oli ottanut tavakseen piiskata työhuoneessaan tyttöoppilaita paljaalle takapuolelle. Kauhu huipentui, kun mies oli kysynyt 13-vuotiaalta Koivistolta, onko hänellä jo kuukautiset. Vuosikymmeniä vaiennut […]

Naisrauha – vaiettua historiaa

kirjoittajalta
Lähes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarityötäni, päädyin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti väestöhistoriallisten lähdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lisäksi huomasin pitäväni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. Tämä oli […]

Historiallisen demografian merkityksestä

kirjoittajalta
Tutkijan työtä pidetään usein yksinäisenä puurtamisena, joka kuvataan populaarikulttuurissa usein eksentristen ja joskus jopa sosiaalisesti rajoittuneiden nerojen työnä. Omakohtainen kokemukseni tutkijan työstä on jokseenkin päinvastainen. Tutkijajoukkoon mahtuu varmasti neroja, mutta harva kykenee työskentelemään ilman sosiaalisia kontakteja. Tutkimus syntyy useimmiten yhteistyössä, joka vaatii sosiaalisia taitoja ja […]

Tutkimus syntyy yhteistyössä

kirjoittajalta
Kiistely lääketieteen ulkopuolisten hoitomuotojen käytöstä on taas viime aikoina noussut julkisuuteen vaihtoehtohoitojen sääntelyä koskevan lakialoitteen myötä. Julkisessa keskustelussa lääketiede ja sen ulkopuoliset hoitomuodot esitetään toisilleen vastakkaisina ääripäinä: oikea- ja vääräoppisena parantamisena. Tässä kirjoituksessa en pyri ottamaan kantaa siihen, mikä on ”oikeaa” ja mikä ”väärää” parantamista. […]

Historiallista rajanvetoa lääketieteen ja sen ulkopuolisten parannusjärjestelmien välillä

kirjoittajalta
Suomen vaiheet toisessa maailmansodassa ovat innoittaneet valtavasti historiantutkimusta. Kiinnostuksesta huolimatta sotavuosien käsittely on tapahtunut pitkälti kirjallisten lähteiden varassa. Muun muassa valokuvat ja elokuvat ovat pitkään olleet aiheen käsittelylle lähinnä oheiskuvitusta. Tilanne on muuttumassa vasta hiljalleen. Suomessa esimerkiksi Olli Kleemola ja Marika Honkaniemi ovat perehtyneet suomalaisten […]

”Filmi merkitsee paljon propagandamme aseena” – kun elokuvaväki lähti talvisotaan

kirjoittajalta
Suomen kielessä monet jokapäiväiset sanonnat ja kielikuvat juontavat juurensa maatalouteen. Lukijat todennäköisesti ymmärtää tarkoitukseni, jos kerron, että väitöskirjatyössäni riittää vielä sarkaa kynnettäväksi. Muutama viikko sitten sain vaihtelua kuvainnolliseen kyntämiseeni, kun pääsin kokeilemaan konkreettista kyntämistä hevosvetoisella auralla. Oli havainnollista kokeilla käytännössä tehdä sitä, mikä oli arkea […]

Sarkaa kynnettäväksi

kirjoittajalta
Pojat kaipaavat kuuntelevaa korvaa, huomiota, ymmärrystä ja hyviä esikuvia. Näihin tarpeisiin vastaavat niin parhaillaan joukkorahoitusta keräävä Sankaritarinoita pojille (ja kaikille muille) -kirja (Into-kustannus) kuin Väestöliiton ja Weecos.com:n Kuule mua! -kampanja. Yhteiskunnassa tunnutaan olevan havahduttu siihen, että pojat tarvitsevat huomiotamme. Historiantutkimuksen ja erityisesti sukupuolihistorian piirissä pojat […]

Pojat historian hämärässä

kirjoittajalta
Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot

kirjoittajalta
1
Suomen historian oppiaineen lehdellä Histofriikillä on pitkät perinteet.  Kymmenet eri Suomen historian harjoittelijat ovat kesäisin kirjoittaneet, taittaneet ja kuvanneet lehteen artikkeleita. Ensimmäinen lehti on ilmestynyt vuonna 1999. Histofriikkiä ei ole tehty aivan joka vuosi. Ajat ovat muuttuneet, mutta monet asiat ovat säilyneet samana – muutokset […]

Aiemmin Histofriikissä kuultua

kirjoittajalta