Näkökulmia


Naisten tekemä työ hädänalaisten ja kärsivien ihmisten auttamiseksi on ollut leimallista eurooppalaisissa kriiseissä viimeisten parinsadan vuoden aikana. Naiset ovat organisoineet apua järjestämällä niin ruokahuoltoa, terveydenhoitoa, vaatetusta kuin rahoitustakin sekä pyrkineet myös avustamaan hädänalaisia ihmisiä pureutumalla köyhyyden ja hädän juurisyihin esimerkiksi koulutuksen avulla. Tällainen avustustyö oli […]

Turun tilapäinen lastenkoti ja naisten yhteiskunnallinen työ 1860-luvulla


”Tadaa…teit sen!” Tämä on Kritiikki ry:n tervehdys sinulle uusi opiskelija.  Kritiikki merkitsee opiskelijoiden keskuudessa kaikkea hauskaa, matkoja, retkiä, illanviettoja, bileitä jne. Turussa sinua odottaa aivan uusi maailma viehätyksineen ja kauhuineen. Opiskelijaelämä on ainutlaatuinen elämänvaihe ja siitä kannattaa ottaa ilo irti” Näin tervehti kirje elokuussa vuonna […]

Tadaa… teit sen! Opiskelija-aikaa 1990-luvulla


Torpparivapautus loi itsenäisen viljelijäväestön, joka halusi erottua aiemmista maamiesseuroista ja isäntäyhdistyksistä. Itsenäistyneet torpparit halusivat kutsua itseään mieluusti pienviljelijöiksi. Tässä kirjoituksessa selvitän sitä, miten pienviljelijäyhdistys hankki itselleen viljanlajittelijan. Aihe liittyy väitöskirjatutkimukseeni, joka käsittelee pienviljelystä 1920- ja 1930–luvuilla. Pienviljelijäliikkeeseen syntyi 1920-luvulla kaksi ryhmää, jotka pyrkivät samaan jäsenikseen […]

Pienviljelijät viljanlajittelijaa hankkimassa



Niinä yli neljänä vuosikymmenenä, joina sain opiskelijana ja opettajana työskennellä yliopiston Suomen historian laitoksella, oppiainetason yhteisöllisyys haki monella tapaa vielä muotojaan. Henkilöstön määrä ja etenkin laitoksen tilat olivat 1960-luvun puolivälissä vielä siinä määrin rajalliset, että tiiviin työ- ja opintoyhteisön synnyltä puuttui monia oleellisia edellytyksiä. Historian yliopisto-opetus […]

Suomen historia työ- ja opintoyhteisönä


Suomen historian professori emeritus Pentti Virrankoski kertoo väitöskirjansa Myyntiä varten harjoitettu kotiteollisuus Suomessa autonomia ajan alkupuolella (1963) esipuheessa, miten suomalaisen kotiteollisuuden historia oli kiehtonut häntä jo pitkään. Sen tutkimiseen hän oli saanut ensikosketuksen jo osallistuessaan Etelä-Pohjalaisen Osakunnan Ilmajoelle vuonna 1951 tekemään kotiseuduntutkimusretkeen. Virrankoski keräsi tietoja […]

Käsityöstä leivän lisää – Suomen historiaa kankureista väärentäjiin


3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa



Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua. Äänioikeus määräytyi itse kunkin veroäyrien mukaan siten, että enemmän veroa maksavilla oli enemmän ääniä kuin muilla. Vuonna 1917 vahvistetut uudet kunnallislait lakkauttivat […]

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa


Euroopan komissio teki viime vuoden lokakuussa yllätystarkastukset suomalaisten metsäjättien UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Fibren toimitiloihin. Komissio epäili yhtiöitä Euroopan unionin kilpailulainsäädännön vastaisesta yhteistyöstä sellun tuotannossa. Tarkastuksia tehtiin samanaikaisesti myös useissa muissa unionin jäsenmaissa. Kartellit kiellettiin Suomessa vuonna 1993. Sen jälkeen on kuitenkin paljastunut kymmeniä […]

Kartelleja nousee esiin aina vain


Kohteliaat tavat tulivat Euroopassa muotiin 1700-luvulla. Ne helpottivat eri kansallisuutta olevien ja jopa eriuskoisten ihmisten keskinäistä kanssakäymistä. Ventovierailtakin oli sopivaa odottaa tiettyjen tapakoodien hallintaa. Samalla eurooppalainen sivistyneistö oppi kohteliaisuuden avulla selviämään vieraiden asioiden ja muukalaisten kohtaamisesta ja suvaitsemaan ihmisiä, joilla oli erilainen elämäntapa ja arvot […]

Pilkkanimi ei ole sanamagiaa