Tutkimusaineistot

3
Turkulainen Edvard Rosenberg oli 12-vuotias, kun hänet tuomittiin ensi kertaa pakkotyöhön kerjuusta ja huonosta käytöksestä maaliskuussa 1841. Tasan puoli vuotta myöhemmin häntä kuritettiin varkaudesta. Vuonna 1843 Edvardin rikosluettelo kasvoi entisestään. Ensin häntä kuritettiin ankarasti näpistyksestä, sitten vakavammasta varkaudesta ja lopulta hänet oli tuomittu pakkotyöhön. Miksi […]

Köyhät, orvot ja rikolliset – lapset Turun köyhäintalossa

kirjoittajalta
Talollinen Simo Simonpoika, Kylänpään tilan omistaja Paimiosta, astui 18. tammikuuta 1828 satulaseppä Gustav Brusellin Turun Uudenmaankadulla sijainneeseen verstaaseen ostaakseen hevoselleen uudet ohjakset. Hän maksoi ostoksensa kolmen riikintaalerin setelillä ja kiirehti sen jälkeen nopeasti ulos liikkeestä. Ohjakset myynyt oppipoika Johan Willgren huomasi kuitenkin nopeasti setelin väärennökseksi […]

Uutta tutkimusta väärentäjien historiasta

kirjoittajalta
1
Viikonloppuna vietetään isänpäivää, joten on paikallaan kurkistaa menneisyyden isyyteen ja perhe-elämään. Tarjolla ei ole ruusuista kuvaa isyyden iloista, vaan välähdys siitä, millaista saattoi olla turkulaisen köyhän perheen elämä 1800-luvun alkupuolella. Syksyllä 1842 Turun Luostarinmäen tontille 159–160 muutti kolmekymppinen proomumies Carl Hagman lastensa kanssa. Perhe oli […]

Yksinhuoltajaisä 1800-luvun Luostarinmäellä

kirjoittajalta
”Tänään sanoin irti talvella palkkaamani navettapiian, joka ei minun ja Reginan huomautuksista huolimatta pitänyt maitoastioita puhtaina eikä muistanut juottaa vasikoita, vaan kerran toisensa jälkeen ne tulivat kipeiksi mahastaan ilman velliä.” ”Tallipoika Kalle sai alennuksen työrengiksi, sillä hän ei suostunut tekemään mitä pyysin – teetin kopion […]

Luotettava maatalouden työntekijä

kirjoittajalta
Olen aiemmin tutkinut turkulaisia 1600-luvun johtavan porvariston naisia väitöskirjassani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670 sekä useissa julkaistuissa artikkeleissa. Suomen tai Turun 1600-luvun kaupunkilaisnaisista ei ole saatavissa kokonaisvaltaista esitystä, joka huomioisi kaikki naisten yhteiskuntaryhmät, sillä perinteisen näkemyksen mukaan heistä ei ole […]

Naistoimijuus Turun 1600-luvun historiassa

kirjoittajalta
2
Joulukuussa 1832 toista lastaan odottava 24-vuotias luostarinmäkeläinen Fredrica Söderlund sai suru-uutisen: hänen puolisonsa, 25-vuotias muurarinkisälli Carl Nummelin oli hukkunut Ahvenanmaalla Bomarsundin läheisyydessä. Nummelin oli yksi kuudesta turkulaisesta muurarinkisällistä, jotka olivat olleet huvipurjehduksella ja joutuneet onnettomuuteen palatessaan Töftön saarelta Bomarsundiin. Heidän aluksensa kenties kaatui tai ajautui […]

Eräs haaksirikko joulukuussa 1832

kirjoittajalta
Suomalaisen eläinsuojelun historia ei ole yleisesti tunnettua. Kun olen kertonut tekeväni pro gradu -tutkielmani 1800- ja 1900-lukujen taitteen eläinsuojeluliikkeestä, yleisin kuulemani vastaus on: ”Ai, oliko jo silloin sellaista?” Tässä kirjoituksessa tarkastelen henkilöä, joka ansaitsisi tulla muistetuksi suomalaisen eläinsuojelun historiasta puhuttaessa. Kyseessä on vuosikymmeniä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä […]

Constance Ullner – eläinsuojelija sadan vuoden takaa

kirjoittajalta
5
Kesäiset tutkimusretket maamme vanhimman rakennusperinnön pariin ovat noin 150-vuotinen traditio. Tänä kesänä kahden perinteikkään toimenkuvan haltijat, SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja Polyteknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen toteuttivat kesäisen ekspedition Kustavin kirkkoon. Tässä kirjoituksessa käsittelemme Kustavin kirkkoon liittyviä ajoituskysymyksiä ja osoitamme, että […]

Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko

kirjoittajalta
1
Kansallismuseo julkaisi sosiaalisen median kanavillaan maaliskuussa 2021 kuvan villasta ja hiuksista kudotusta hameesta, jonka oli valmistanut huittislainen Siina Rinne. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kansallismuseo kertoi muun muassa, että oli harvinaista, että 1870-luvulla ripille päässyt rengin tytär Siina Rinne osasi lukea ja kirjoittaa. Sosiaalisen median alustoilla syntyi […]

Kirjaimin koristeltu neulehame ja keskustelu lukutaidosta 1800-luvun Suomessa

kirjoittajalta