Tutkimusaineistot

3
Historiantutkijan työ perustuu yleensä vakiintuneisiin tutkimuskäytäntöihin ja alalla yhteisesti hyväksyttyihin työkaluihin, kuten lähdekritiikkiin. Päästessään alkuperäislähteiden äärelle tutkijaa ohjaavat erilaiset ennakkotiedot ja -oletukset sekä niiden pohjalta tehdyt valinnat aineiston, näkökulman ja kysymysten suhteen. Optimitapauksessa tutkijalla on siis selkeä näkemys ja menetelmät tutkimustyötä varten. Joskus kuitenkin myös […]

Cajsa Wahllundin ravintola ja sattuman oikku

kirjoittajalta
Ulrica Johanna ja Johan Fredric Ahlgren olivat tavallisia Luostarinmäellä 1800-luvun alkupuolella asuneita lapsia. Heidän isänsä Johan Ahlgren oli kirvesmiehenkisälli, joka oli mennyt naimisiin piika Ulrica Söderlundin kanssa syyskuussa 1828. Parin esikoinen Ulrica Johanna syntyi seitsemän kuukautta häiden jälkeen huhtikuussa 1829, ja kaksi vuotta myöhemmin Ulrica […]

Luostarinmäen koululaiset ‒ uuden tutkimustiedon äärellä

kirjoittajalta
Taloushistoriassa on perinteisesti tutkittu tavaroiden tuontia ja vientiä, eli kiinnostuksen kohteena ovat suuret volyymit. Olen väitöskirjastani asti käyttänyt puutavaraa ulkomaille vieneen Hackman & Co:n arkistoa, pääasiassa kirjeitä ja tiliaineistoa, josta aiemmat tutkijasukupolvet ovat muun muassa laskeneet yrityksen vientimääriä.  Olen pohtinut miten ajatusta esineiden ja materian […]

Suomesta Sheffieldiin – salapoliisina puutavaran reiteillä

kirjoittajalta
Gertrud Sigfredsdotter oli 1600-luvun puolivälin Maskussa elänyt äiti ja vaimo. Hänen puolisonsa oli Thomas Erichson Maskun Kakkaraisten kylästä, joka toimi palkollisena Maskun maarovasti Henrich Hoffmanin tilalla. Myös Gertrud työskenteli maarovastin taloudessa: hänestä käytettiin tuomiokirjoissa nimitystä huuskåna. Aika ajoin Gertrud Sigfredsdotter kävi Turussa myymässä, panttaamassa ja […]

Varkaus, paholainen, raiskaus ja rovasti

kirjoittajalta
Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaa on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa isoäitien merkitystä lastenlastensa elämässä. Hankkeessa testattiin niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan syy ihmisnaaraiden pitkään elinikään on isoäitien mahdollisuus tarjota apuaan lastenlapsilleen. Ennen nykyisten ehkäisymenetelmien kehittämistä ihmiset saivat lapsia 2–3 vuoden välein eli niin tiuhaan, ettei äidin […]

Kirkonkirjat paljastavat − mummo on valttia

kirjoittajalta
Kuva naisista vakoojamaailman vaarallisen viettelevinä ja miehiä puoleensavetävinä femme fatale -hahmoina luotiin 1900-luvun alun fiktiokirjallisuudessa. Kurtisaani ja naisvakooja kehittyivät toistensa synonyymeiksi myös tiedusteluyhteisöjen ja turvallisuuspoliisien sisällä, ja tämä naisvakoojista kertova myytti konkretisoitiin ensimmäisen maailmansodan aikana Margaretha Zelle MacLeodissa – tunnetummalta nimeltään Mata Harissa. Naisvakoojat seksualisoinut […]

Kabareeta, vakoilua ja korkeimman oikeuden päätöksiä

kirjoittajalta
Koira on omistajalleen rakas ystävä ja perheenjäsen, koulutettu metsästyskoira paitsi metsästyksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä myös rahallisesti arvokas omaisuusosa. Kirjelähteitä tutkiessa löytyneen, vuonna 1889 karanneen metsästyskoira Pokun tarina tarjoaa historiallisen näkökulman koiran arvostukseen yli sata vuotta sitten. Suomalaiset metsästyskoirat olivat 1800-luvulla enemmän käytännön ominaisuuksien kuin […]

Kadonnut metsästyskoira Poku ja koiran arvo 1800-luvulla

kirjoittajalta
2
”Itsenäisen Suomen kansalainen! Tunnetko maasi ja valtakuntasi? Tutustu siihen sen rajaseutuja myöten! Ja tutustu samalla rajaseudun kansaan, sen elämään ja oloihin! Se on laajentava ja syventävä sinun kotimaakäsitettäsi ja onhan se itsenäisen maan kansalaisen velvollisuuskin.” (Rajaseutujen matkailuopas, 1927) Rajaseutujen matkailuoppaassa rajaseutujen todettiin olevan suomalaisille terra […]

Reittejä rajaseudulle – kurkistuksia kotimaanmatkailun historiaan

kirjoittajalta
Kartelliviraston ylläpitämään kartellirekisteriin merkittiin vuonna 1963 Herkkuperunayhdistys. Kyse ei ollut puhdaspiirteisestä kartellista, kuten ei useimmissa muissakaan liike-elämän yhteenliittymissä. Omien sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena oli ”toimia yhdyssiteenä herkkuperunaa pakkaavien yhteisöjen ja yksityisten kesken ja valvoa näiden etuja yhdistyksen toimialaan kuuluvissa asioissa”. Tyypillisen toimialajärjestön tehtävien ohella Herkkuperunayhdistys […]

Herkkuperunat ja yritysten yhteistyö

kirjoittajalta