Tutkimusaineistot

Jos haluaisin tietää kaikkien Suomen bussipysäkkien sijainnit, kotitalouksien koon eri postinumeroalueilla tai puiden keskimääräisen lumikuorman eri puolilla Suomea, saisin vastaukset kysymyksiini avointen paikkatietoaineistojen avulla. Historiantutkijana ensisijaiset kiinnostuksen kohteeni ovat kuitenkin hieman toisenlaisia. Miten avoimet paikkatietoaineistot palvelevat menneisyyden ilmiöistä kiinnostuneita tutkijoita? Suomessa merkittäviä paikkatietoaineistojen tuottajia ovat […]

Paikkatietoaineistot ja historia

kirjoittajalta
Lähes kymmenen vuotta sitten, aloitellessani Suomen historian proseminaarityötäni, päädyin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti väestöhistoriallisten lähdeaineistojen pariin. Someron seurakunnan 1700-luvun kuolleiden luetteloiden kahlaamisesta seurasi innostus kuolinsyiden, tautien ja kuolleisuuden vaihteluiden tarkasteluun. Lisäksi huomasin pitäväni kovasti tilastoista, ja historiallisen demografian tutkimustraditio alkoi hiljalleen tulla tutuksi. Tämä oli […]

Historiallisen demografian merkityksestä

kirjoittajalta
Tiedätkö mikä on tärkein Suomen alueen keskiajasta kertova alkuperäislähde? Ei se mitään, ei tiedä kovin moni muukaan, vaikka sitä on yritetty meille selittää jo yli 200 vuotta. Suomen historian isäksi usein mainitulle Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthanille (1739–1804), 1900-luvun alun merkittävimpiin, joskin myös […]

Musta kirja valoisasta keskiajasta

kirjoittajalta
2
Sunnuntaina aamuyöstä paloi maan tasalle Kiihtelysvaaran laella sijainnut, vuonna 1770 valmistunut ristikirkko, mistä uutisoi muun muassa Yle. Se oli Pohjois-Karjalan toiseksi vanhin kirkko ja yksi Suomen reilusta sadasta jäljellä olevasta 1700-luvun puukirkosta. Edellisestä, Ylivieskan niin ikään 1700-luvun puukirkon palosta, on yli kaksi vuotta. Suomen ennen […]

Mitä korvaamattoman puukirkon palo opettaa?

kirjoittajalta
2
Maailma ympärillämme on sähköinen ja verkottunut. Niin ovat myös tulevan historiantutkimuksen tarpeisiin syntyvät lähteet. Tulevaisuudessa historiantutkija saattaa kummastella paperiasiakirjaa samanlaisena reliikkinä kuin me Mesopotamian saveen painettua nuolenpääkirjoitusta tai kiveen hakattuja hieroglyfejä. Sähköiset asiakirjat, tietokannat ja asiointijärjestelmät ovat tätä päivää ja niiden sisältämän tiedon hallinta ja […]

Onko uusi tiedonhallintalaki uhka humanistiselle tutkimukselle?

kirjoittajalta
Kun olin pieni, naapurissa olivat Neuvostoliitto, Pravda ja radioaktiivinen laskeuma. Kun tulin murrosikään, Berliinin muuri kaatui. Alkoi vapautumisen kausi sekä Suomelle, joka pian liittyi Euroopan yhteisöihin, että nuorelle henkilölle, joka lähti Ranskaan opiskelemaan historiaa ymmärtääkseen, keitä olimme. Asuntolassa ystävystyin Tšernobylin suojavyöhykkeeltä evakuoidun kääntämisen ja tulkkauksen […]

Valistuksen verkostot

kirjoittajalta
Osallistuin heinäkuussa 1700-luvun Venäjän tutkimuksen Study Group for Eighteenth-Century Russia kymmenenteen kansainväliseen konferenssiin, joka oli samalla opintoryhmänä aloittaneen tutkijaverkoston 50. juhlavuosi. Konferenssi kesti lähestulkoon kokonaisen viikon ja ohjelmaa oli joka päivä aamusta iltaan. Juhlavuoden vuoksi paikalla olivat miltei kaikki kynnelle kyenneet verkoston alullepanijat ja 1700-luvun […]

1700-luvun Venäjän tutkijat kokoontuivat Strasbourgissa

kirjoittajalta
Sinisävyisellä marmoroidulla paperilla päällystetyn nahkaselkäisen niteen kannessa on punaruskea nahkasoikio, jota reunustavat kullatut ornamentit. Soikion keskellä lukee kultakirjaimin ”Sundhets Journal”, terveyspäiväkirja. Kaunis sidos on Turun poliisikamarin veneeristen tautien valvontakirja ja sen lehdille on tehty merkintöjä naisista, jotka alistettiin säännöllisiin sukupuolitautitarkastuksiin vuosina 1838–1848. Valvontakirjan alussa on […]

Seksityöläisten arvoitus

kirjoittajalta
Olin mukana järjestämässä toukokuun lopussa Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteistä tutkijatapaamista, jossa keskustelimme maahanmuutosta ja vähemmistöistä. Tutkijatapaaminen oli samalla kirjanjulkaisutilaisuus, sillä keväällä ilmestyi Maija Ojala-Fulwoodin (TaY) toimittama teos Migration and Multi-ethnic Communities. Mobile People from the Late Middle […]

Maahanmuuton ja vähemmistöjen tutkijat tapasivat Turussa

kirjoittajalta